tiistai 29. marraskuuta 2016
POSITIIVINEN ASENNE MUKANA KOKO ELÄMÄN!
Nykyään puhutaan paljon asenteesta, voiko oma asenne olla ase masentumista ja luovuttamista vastaan?
Jos minulta kysytään niin juuri nyt vastaan voi olla. Saatuani diagnoosin vaikeasta sairaudesta koko maailmani tuntui murtuvan, mutta jostain syystä, en tiedä onko veren perintönä saatu lahja, päätin olla tuhlaamatta niitä hyviä hetkiä joita minulla on jäljellä valittamiseen tai kohtaloni surkutteluun. Päätin elää hetkessä ja sitä päätöstä olen noudattanut noin viisi vuotta.
Sairastuin työikäisenä, ja oli kova paikka luopua työympäristöstä, jossa olin ollut lähes 40 vuotta. Olin jo työssäni osallistunut työpaikan luottamustehtäviin, niin oli jotenkin itsestäänselvyys että osallistun myös sairastuttuani vapaaehtoistyöhön jossa voin auttaa samassa tilanteessa olevia ja samalla hankkia itselleni merkityksellistä tekemistä.
Vapaaehtoistyötä voit tehdä kuitenkin omilla ehdoilla ja jos tuntuu raskaalta voit toki ottaa taukoa erilailla kuin palkkatyössä. Vapaaehtoistyö antaa paljon, olen saanut uusia ystäviä ja verkoston jonka avulla selviää niistä vaikeista hetkistä joita sairauteni tuo. Samalla toimin aktiivisena kansalaisena niillä voimavaroilla joita minulla on.
Minut valittiin pari viikkoa sitten Suomen Parkinson liiton hallituksen varapuheenjohtajaksi suurella äänienemmistöllä. Tällä paikalla pystyn vaikuttamaan meidän potilaiden edunvalvontaan ja ehkä omalla esimerkilläni auttaa muita sairastavia löytämään oman positiivisen asenteensa sairaudesta huolimatta. Elämä jatkuu vaikka vähän erilaisena kuin ennen sairautta.
Toivoisin, että sairastavat osaavat arvostaa itseään, ei sairaus tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Elämä vain on sellaista, että kaikilla meillä on oma kohtalomme, ja ainut millä siihen voimme vaikuttaa, on oma asenteemme.
Teille kaikille sairastaville, menkää mukaan yhdistyksenne toimintaan. Vertaistuki on todella tärkeää ja sitä ette muualta löydä kuin samassa tilanteessa olevilta.
Et ole missään niin suureksi hyödyksi
kuin siinä, mitä haluat tehdä tosissasi, vilpittömästi ja intohimoisesti.
Silloin annat eniten, silloin olet arvokkain.
Tuija Vuorinen
perjantai 26. elokuuta 2016
KESÄTYÖ VAASAN ESTEETTÖMYYDENKARTOITTJANA
Olen Krister, 23-vuotias. Opiskelen englantia vielä tällä hetkellä Vaasan yliopistossa. Olen ollut töissä esteettömyydenkartoittajana Vaasan kaupungilla toukokuun puolestavälistä asti. Itselläni on synnynnäinen näkövamma, jonka ansiosta minulla on varsin paljon omakohtaista tietoa näkövammaisten tarpeista erilaisissa liikkeissä.
Opiskelijoilla on sen verran rajoitetusti rahaa käytettävissä, jotta kesätyötä olisi melkein pakko saada, edellisestä kesätyöpaikasta onkin jo kolme vuotta aikaa huolimatta säännöllisestä hakemuksien lähetyksestä. Muutamina vuosina tuntuikin erittäin turhauttavalta, ja alkoikin tuntua ettei näkövammainen ihminen voi erottua positiivisesti ”normaalien” ihmisten joukosta työnhaussa. Yritin aina näistä epäonnistumisista huolimatta ajatella asiaa niin, että minäpäs sitten haen sellaisiin paikkoihin, jossa hakemuksestani ei varmastikaan kieltäydytä. Nämä kesät vietiin siis festareilla talkootyöntekijänä Seinäjoella, Turussa ja Tampereella.
Työjakson aikana kaupungilla minulla oli varsin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Ensisijaisesti kävin kartoittamassa keskustan alueen liikkeitä ja Vaasan kaupungin toimipisteitä, jotta kaupunki saisi tiedon ansaitsisiko ne hienon Vaasa kaikille tarran. Työn tuloksestani olikin jo uutinen Vaasan kaupungin sivuilla. HS-centerin ehdin kartoittamaan kokonaan, mutta Rewell Center jäi valitettavasti kesken, mutta eiköhän sinnekin saada muutama tarra lisää.
Sain olla mukana kehittämässä kaupungin nettisivuja näkövammaisten tarpeet huomioiden. Sain myös suunnitella reittejä keskustan alueen esteettömyyskävelyyn ja tulevaan nuorten vammaisten pubitapahtumaan. Lisäksi olin bussikierroksella kartoittamassa Vaasan Paikallisliikenteen nykytilannetta esteettömyyden näkökulmasta. Sain myös tehdä pikkasen oman alani asioita muutamien kääntämisjuttujen merkeissä.
Pahinta mitä tämän työjakson aikana on sattunut, oli viime viikolla, kun palattuani lounaalta istuin tietokoneen ääreen ja ampiainen pisti minua poskeen.
On ollut oikein mukavaa olla töissä ja parantaa kaupunkia, jossa viimeiset kolme vuotta on vierähtänyt erittäin nopeasti uusien kavereiden seurassa opiskelun merkeissä. Oli hienoa kuulla viime viikolla, että tekemäni kartoituksen tuloksena Vanhaan apteekkiin tulee induktiosilmukka. Harmittaa sinänsä vähän, kun en itse pääse nauttimaan näistä positiivisista muutoksista, sillä Yliopiston tekemän päätöksen vuoksi joudun muuttamaan Jyväskylään jatkamaan opintojani.
Isot kiitokset Vaasan kaupungille hyvästä käytännöstä työllistää kaikenlaisia ihmisiä!
Krister Linnas
Olen Krister, 23-vuotias. Opiskelen englantia vielä tällä hetkellä Vaasan yliopistossa. Olen ollut töissä esteettömyydenkartoittajana Vaasan kaupungilla toukokuun puolestavälistä asti. Itselläni on synnynnäinen näkövamma, jonka ansiosta minulla on varsin paljon omakohtaista tietoa näkövammaisten tarpeista erilaisissa liikkeissä.
Opiskelijoilla on sen verran rajoitetusti rahaa käytettävissä, jotta kesätyötä olisi melkein pakko saada, edellisestä kesätyöpaikasta onkin jo kolme vuotta aikaa huolimatta säännöllisestä hakemuksien lähetyksestä. Muutamina vuosina tuntuikin erittäin turhauttavalta, ja alkoikin tuntua ettei näkövammainen ihminen voi erottua positiivisesti ”normaalien” ihmisten joukosta työnhaussa. Yritin aina näistä epäonnistumisista huolimatta ajatella asiaa niin, että minäpäs sitten haen sellaisiin paikkoihin, jossa hakemuksestani ei varmastikaan kieltäydytä. Nämä kesät vietiin siis festareilla talkootyöntekijänä Seinäjoella, Turussa ja Tampereella.
Työjakson aikana kaupungilla minulla oli varsin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Ensisijaisesti kävin kartoittamassa keskustan alueen liikkeitä ja Vaasan kaupungin toimipisteitä, jotta kaupunki saisi tiedon ansaitsisiko ne hienon Vaasa kaikille tarran. Työn tuloksestani olikin jo uutinen Vaasan kaupungin sivuilla. HS-centerin ehdin kartoittamaan kokonaan, mutta Rewell Center jäi valitettavasti kesken, mutta eiköhän sinnekin saada muutama tarra lisää.
Sain olla mukana kehittämässä kaupungin nettisivuja näkövammaisten tarpeet huomioiden. Sain myös suunnitella reittejä keskustan alueen esteettömyyskävelyyn ja tulevaan nuorten vammaisten pubitapahtumaan. Lisäksi olin bussikierroksella kartoittamassa Vaasan Paikallisliikenteen nykytilannetta esteettömyyden näkökulmasta. Sain myös tehdä pikkasen oman alani asioita muutamien kääntämisjuttujen merkeissä.
Pahinta mitä tämän työjakson aikana on sattunut, oli viime viikolla, kun palattuani lounaalta istuin tietokoneen ääreen ja ampiainen pisti minua poskeen.
On ollut oikein mukavaa olla töissä ja parantaa kaupunkia, jossa viimeiset kolme vuotta on vierähtänyt erittäin nopeasti uusien kavereiden seurassa opiskelun merkeissä. Oli hienoa kuulla viime viikolla, että tekemäni kartoituksen tuloksena Vanhaan apteekkiin tulee induktiosilmukka. Harmittaa sinänsä vähän, kun en itse pääse nauttimaan näistä positiivisista muutoksista, sillä Yliopiston tekemän päätöksen vuoksi joudun muuttamaan Jyväskylään jatkamaan opintojani.
Isot kiitokset Vaasan kaupungille hyvästä käytännöstä työllistää kaikenlaisia ihmisiä!
Krister Linnas
torstai 25. helmikuuta 2016
ESTEETTÖMYYS ON LAAJA-ALAISTA
Pitkään rakennusalalla toimineen diplomi-insinööri Risto Pesosen kolumni Pohjalaisessa 27.11.2015 käsitteli hienosti esteettömyyden laaja-alaisuutta. Pesonen toi esille myös jännityksen miten kaupungin käy Euroopan laajuisessa kilpailussa. Tuolloin oli tiedossa, että olimme kilpailuun osallistuneesta 48 kaupungista sijoittuneet 5 parhaan joukkoon.
Sijoituimme 4. sijalle. EU komissio oli meidän erityisvahvuutena nostanut esille vammaisten työllistämiseen liittyviä seikkoja. Erityisesti Job Shadow Day-päivään (JSD) osallistuminen ja vammaisten nuorten kesätyökokeilu tulevana kesänä olivat merkittäviä tekijöitä sijoittumiseemme.
Huom. kesätöitä voi hakea tämän helmikuun ajan ja tänä vuonna JSD-päivä eli työnvarjostuspäivä on 27.4.2016. Lisätietoja päivästä saa Vaasan Seudun Yhdistyksestä Jessica Åhmannilta.
Tuota kolumnin kirjoittaja Risto Pesosta on yritetty tavoitella Vaasan kaupungille lähetetyllä kirjeellä, josta hehkuu hätä asioiden hoitamattomuudesta.
Tuossa nimettömässä kirjeessä kaivataan kipeästi lukemista ja siinä tulee esille myös kirjaston liian tiukka ovipumppu. Siksi haluankin tuoda tietoon kirjastomme erinomaisen kotipalvelun niille asiakkaille, jotka eivät esimerkiksi korkean iän, liikuntaesteen tai sairauden vuoksi voi itse asioida kirjastossa tai kirjastoautossa. Kirjaston kotipalvelu on maksutonta ja käytettävissä on koko Vaasan kaupunginkirjaston aineisto. Aluksi asiakkaan oikeutus kotipalveluun todetaan haastattelemalla, jonka jälkeen voidaan tehdä kotipalvelusopimus ja asiakasprofiili.
Kirjaston kotipalveluasiakas saa toivomaansa kirjastoaineistoa kotiin kerran kuukaudessa keskiviikkoisin, lukuun ottamatta heinäkuuta. Ota yhteyttä vastaava kirjastovirkailija Eija Aromaahan, ke tai pe puh. 040 5653544 tai 06-325 3543, eija.aromaa(at)vaasa.fi
Kaupungilla toimii myös palautejärjestelmä, jonka kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta myös esteettömyyteen liittyvissä seikoissa. Rohkeasti yhteyttä, esteettömyyden saralla löytyy paljon kehitettävää ja työtä riittää yhdessä tekemiseen.
Tiina Mäki, Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies, 0400 956 221, tiina.maki(at)vaasa.fi, postiosoite: Ruutikellarintie 4, 210, 65100 Vaasa
Sijoituimme 4. sijalle. EU komissio oli meidän erityisvahvuutena nostanut esille vammaisten työllistämiseen liittyviä seikkoja. Erityisesti Job Shadow Day-päivään (JSD) osallistuminen ja vammaisten nuorten kesätyökokeilu tulevana kesänä olivat merkittäviä tekijöitä sijoittumiseemme.
Huom. kesätöitä voi hakea tämän helmikuun ajan ja tänä vuonna JSD-päivä eli työnvarjostuspäivä on 27.4.2016. Lisätietoja päivästä saa Vaasan Seudun Yhdistyksestä Jessica Åhmannilta.
Tuota kolumnin kirjoittaja Risto Pesosta on yritetty tavoitella Vaasan kaupungille lähetetyllä kirjeellä, josta hehkuu hätä asioiden hoitamattomuudesta.
Tuossa nimettömässä kirjeessä kaivataan kipeästi lukemista ja siinä tulee esille myös kirjaston liian tiukka ovipumppu. Siksi haluankin tuoda tietoon kirjastomme erinomaisen kotipalvelun niille asiakkaille, jotka eivät esimerkiksi korkean iän, liikuntaesteen tai sairauden vuoksi voi itse asioida kirjastossa tai kirjastoautossa. Kirjaston kotipalvelu on maksutonta ja käytettävissä on koko Vaasan kaupunginkirjaston aineisto. Aluksi asiakkaan oikeutus kotipalveluun todetaan haastattelemalla, jonka jälkeen voidaan tehdä kotipalvelusopimus ja asiakasprofiili.
Kirjaston kotipalveluasiakas saa toivomaansa kirjastoaineistoa kotiin kerran kuukaudessa keskiviikkoisin, lukuun ottamatta heinäkuuta. Ota yhteyttä vastaava kirjastovirkailija Eija Aromaahan, ke tai pe puh. 040 5653544 tai 06-325 3543, eija.aromaa(at)vaasa.fi
Kaupungilla toimii myös palautejärjestelmä, jonka kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta myös esteettömyyteen liittyvissä seikoissa. Rohkeasti yhteyttä, esteettömyyden saralla löytyy paljon kehitettävää ja työtä riittää yhdessä tekemiseen.
Tiina Mäki, Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies, 0400 956 221, tiina.maki(at)vaasa.fi, postiosoite: Ruutikellarintie 4, 210, 65100 Vaasa
maanantai 24. elokuuta 2015
Esteettömämpi yhteiskunta lähtee asennevamman korjauksella
Toukokuussa aloitin kesätyöni Vaasan kaupungilla esteettömyyden kartoittajana. Kun hain työpaikkaa, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka tämä työpaikka tulisi muuttamaan ajatusmaailmaani. Julkisoikeuden opiskelijana olin tietenkin päntännyt lainsäädäntöä esteettömyydestä ennen työn alkua. Tunsin hallinneeni asian hyvin, mutta kun pääsin vammais- ja esteettömyysasiamiehen Tiina Mäen perehdytykseen, alkoi minulle valjeta mystinen todellisuus. Todellisuus siitä, että esteettömyys on niin laaja ja monimuotoinen asia, että se liittyy lähes kaikkeen mitä pystyt aisteilla (kuulo, näkö, tunto ja haju) havainnoimaan. Se ei liity pelkästään edes aisteihin, vaan siihen että havainnoitu ympäristö on ymmärrettävä ja selkeä. Lainsäädäntö antaa kyllä raamit esteettömyydelle, mutta se, kuinka esteettömyys toteutetaan ja todetaan, on eri asia. Omasta mielestäni, esteettömyys lähtee yhdenvertaisesta ajattelutavasta. Siitä että olemme iso muurahaispesä ja kannamme jokainen kortemme esteettömään kekoon.
Työtehtäviini kuului kartoittaa erilaisten julkisten palvelujen esteettömyyttä havainnointilomaketta apuna käyttäen. Parhaimmat ystäväni kartoittaessa olivat digitaalinen vatupassi, mittanauha, kalapuntari sekä aistit. Niiden avulla kartoitin eri kohteita asiakkaan näkökulmasta aina saapumisesta asioimisen kautta poistumiseen. Olin myös mukana kahdessa eri esteettömyyskävelyssä Vähäkyrössä sekä Tervajoella alueellisen vammaisneuvoston kanssa. Järjestin heinäkuun alussa esteettömyystempauksen ja olin tyytyväinen siihen, kuinka media otti tempauksen huomioon. Kaiken tämän lisäksi sain seurata vierestä Tiinan työtä ja olla mukana Esteetön Kaupunki 2016–kilpailuun osallistumisessa. Mitä enemmän tein töitä, sitä vähemmän tunsin tietäväni esteettömyydestä. Se taas sai minulle tunteen, että haluan tietää lisää.
Kartoituksia tehdessäni rupesin näkemään maailman jotenkin toisin. Saatoin vapaa-aikanakin ruveta kertomaan, kuinka vaaralliset jotkut portaat ovat ilman käsijohdetta, kuinka hyvä juttu riittävät ja selkeät opasteet ovat tai kuinka tärkeää on, että pollareissa on riittävät värikontrastit. Huomasin kesätyöni aikana, että olen hurahtanut esteettömyyteen. Esteettömyys on sellainen asia, joka luo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa ihmis- ja perusoikeuksiamme. Se ei ole pienen vähemmistön välttämättömyys, etu tai oikeus, vaan se hyödyttää meitä kaikkia. Esteetön ympäristö helpottaa silloin, kun me vanhenemme, perustamme perheen, kannamme painavia kantamuksia kotiin tai työpaikalle tai silloin, kun tapahtuu jotain odottamatonta. Ei pidä olla itsekäs ja ajatella, että ”tämä asia ei minulle kuulu”, koska esteettömyys on meidän kaikkien asia. Siksi mielekkäintä kesätyössäni olikin saada tietämys esteettömyydestä, joka hyödyttää kaikkia.
Jenna Veera Asikainen, Esteettömyyden kartoittaja
Vaasa 24.8.2015
Työtehtäviini kuului kartoittaa erilaisten julkisten palvelujen esteettömyyttä havainnointilomaketta apuna käyttäen. Parhaimmat ystäväni kartoittaessa olivat digitaalinen vatupassi, mittanauha, kalapuntari sekä aistit. Niiden avulla kartoitin eri kohteita asiakkaan näkökulmasta aina saapumisesta asioimisen kautta poistumiseen. Olin myös mukana kahdessa eri esteettömyyskävelyssä Vähäkyrössä sekä Tervajoella alueellisen vammaisneuvoston kanssa. Järjestin heinäkuun alussa esteettömyystempauksen ja olin tyytyväinen siihen, kuinka media otti tempauksen huomioon. Kaiken tämän lisäksi sain seurata vierestä Tiinan työtä ja olla mukana Esteetön Kaupunki 2016–kilpailuun osallistumisessa. Mitä enemmän tein töitä, sitä vähemmän tunsin tietäväni esteettömyydestä. Se taas sai minulle tunteen, että haluan tietää lisää.
Kartoituksia tehdessäni rupesin näkemään maailman jotenkin toisin. Saatoin vapaa-aikanakin ruveta kertomaan, kuinka vaaralliset jotkut portaat ovat ilman käsijohdetta, kuinka hyvä juttu riittävät ja selkeät opasteet ovat tai kuinka tärkeää on, että pollareissa on riittävät värikontrastit. Huomasin kesätyöni aikana, että olen hurahtanut esteettömyyteen. Esteettömyys on sellainen asia, joka luo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa ihmis- ja perusoikeuksiamme. Se ei ole pienen vähemmistön välttämättömyys, etu tai oikeus, vaan se hyödyttää meitä kaikkia. Esteetön ympäristö helpottaa silloin, kun me vanhenemme, perustamme perheen, kannamme painavia kantamuksia kotiin tai työpaikalle tai silloin, kun tapahtuu jotain odottamatonta. Ei pidä olla itsekäs ja ajatella, että ”tämä asia ei minulle kuulu”, koska esteettömyys on meidän kaikkien asia. Siksi mielekkäintä kesätyössäni olikin saada tietämys esteettömyydestä, joka hyödyttää kaikkia.
Jenna Veera Asikainen, Esteettömyyden kartoittaja
Vaasa 24.8.2015
perjantai 26. kesäkuuta 2015
PANOSTETAAN ESTEETTÖMYYTEEN
Vammaisneuvosto
Tänä vuonna aloitti uusi vammaisneuvosto, joka nimettiin vuosille 2015 – 2017, jäsenten yhteystiedot löytyvät blogin sivusta kohdasta vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto on kaupunginhallituksen alainen neuvosto.
Vammaisneuvoston tehtävät:
1. Edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen
yhteistoimintaa
2. Seurata vammaisten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella
3. Seurata kaupungin päätöksentekoa vammaisten kannalta
4. Edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaupungin
päätöksentekoon
5. Edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin,
kuten esimerkiksi koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin,
kulttuuri- ja harrastustoimintaan
6. Seurata vammaisille tarkoitettujen palveluiden ja muiden etuuksien kehitystä
kaupungissa
7. Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri
viranomaisille vammaisia koskevissa asioissa
8. Huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta
9. Valmistella toimintasuunnitelma ja toimintakertomus
10. Hoitaa muut kaupunginhallituksen vammaisneuvostolle määräämät
Esteettömyyden edistäminen on ollut vammaisneuvostossa erityisesti esillä. Kaupungin henkilökunnalle on toteutettu esteettömyyskoulutusta ja jaettu esteettömyystietoutta monella tapaa, valittu kaupunkiorganisaation eri tahojen esteettömyysvastaavat.
Vammaisneuvoston aloitteesta on kaupungin hallitus päättänyt osallistua Esteetön kaupunki 2016 -kilpailuun. Kilpailu on kaskiosainen. Ensiksi valitaan valtakunnan taholla esteettömyyskriteerit täyttävät kaupungit, joiden hakemukset lähetetään edelleen EU:n raadin käsittelyyn. Suomen Turku ja Helsinki ovat kilpailussa aikaisemmin menestyneet.
Vammaisneuvosto on haastanut kaikki Vaasan julkiset ja yksityiset palveluntuottajat esteettömyystalkoisiin. Esteettömyystarra luovutetaan merkiksi esteettömyyden huomioimisesta liikkeille 1.9.2015 lähtien. Tarran suunnittelukilpailu on meneillään 6.8.2015 saakka.
Kesätyöntekijän panos on suunnattu esteettömyyden kartoittamiseen kaupungin omissa yksiköissä ja kaupunginkeskustan alueen yksityisissä palvelupisteissä. Tavoitteena on, että kaupungin palveluista tiedotettaessa saadaan myös tieto saavutettavuudesta eli miten ja ketkä toimipisteeseen pääsevät. Jenna Veera Asikainen toteuttaa myös elokuussa esteettömyyskävelyn yhdessä Vähänkyrön alueellisen vammaisneuvoston kanssa Tervajoella.
Vammaisneuvosto on myös haastanut valtakunnallisen vammaisneuvoston reagoimaan asiamiespostien ja R-kioskien esteettömyyden parantamiseen, nykyään kun postipaketit ja passit noudetaan ko. paikoista.
Esteettömyyden kartoittamiseen on jokaisella kaupunkilaisella mahdollisuus vaikuttaa! Kerro hyvistä ja huonoista palveluista tai paikoista.
Mitä on esteettömyys?
Esteettömyys mielletään helposti vain rampiksi, mutta se on monimuotoinen ja laaja kokonaisuus asioita, jotka parantavat ja yhdenvertaistavat yhteiskuntaa sekä elämänlaatua. Esteettömyydessä otetaan huomioon esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja viestintään liittyvät asiat. Vammaisneuvosto haluaa ottaa esteettömyyden osaksi kaupunginkuvaa. Se merkitsee turvallisuutta ja laatua, joka lähtee esteettömästä ajattelutavasta sekä oikeista asenteista ottaa erilaisuus huomioon esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huolimatta henkilöiden toimintakyvyn rajoituksista tai kyvyistä erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin on esteettömyyden huomioiminen ympäristön, tuotteiden, palveluiden ja vuorovaikutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeää. Esteetön ympäristö yhdistää eikä erottele ihmisiä, koska esteetön ympäristö hyödyttää kaikkia. Se on suureksi avuksi kuljetettaessa tavaroita, siivous- ja huoltotoimille tai liikuttaessa lastenrattaiden, rollaattorin tai pyörätuolin kanssa.
Esteettömät ratkaisut mahdollistavat yhdenvertaisuuden jokaiselle ihmiselle toimia arjessa. Esteettömyyden toteutuminen edellyttää katkeamatonta yhteistyötä esimerkiksi rakennuksen, tuotteen tai palvelun suunnittelusta sen toteutukseen ja ylläpitoon.
Esteettömyyden toteuttaminen on jokaisen asenteesta kiinni.
Haastan jokaisen hitusen muuttamaan asennetta yhdenvertaisen yhteiskunnan puolesta.
Tiina Mäki
Vammais- ja esteettömyysasiamies
perjantai 8. toukokuuta 2015
TYÖELÄMÄN OSALLISUUS KAIKILLE
Tänä päivänä korostetaan ja puhutaan paljon osallisuudesta eli yhteisöön osallistumisesta ja siinä osallisena olemista. Palkkatyö on yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisesta.
Työllistyminen on yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumisen kulmakivi ja se on erittäin tärkeä tekijä hyvinvoinnin ja sosiaalisen integraation kannalta. Jokainen meistä haluaa kuulua jonnekin, kokea olevansa arvokas ja tärkeä. Työ mahdollistaa osallisuuden yhteiskuntaan, turvaa toimeentulon ja se on yksi tehokkaimmista syrjäytymisen ehkäisykeinoista.
Suomessa jokaisella kansalaisella on perustuslain mukaan oikeus työhön. Tämä oikeus ei valitettavasti kuitenkaan toteudu kaikille. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita työttömiä on VATES:n mukaan maassamme noin 250 000. Heistä noin 65 000 haluaisi olla osallisena työelämässä. Myös tällä joukolla on sama oikeus tehdä töitä, kuin muillakin. Eikä tämä ole vain minun mielipiteeni vaan näin sanotaan myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, jonka Suomi on allekirjoittanut jo vuonna 2007.
Mikä sitten estää näiden ihmisten työllistymismahdollisuuksia? Osatyökykyisten ihmisten työllistymistä haittaavia tekijöitä katsotaan moninaisiksi. En puhu nyt toimintakyvyn rajoitteista, koska ne eivät ole este, vaan ihmisten asenteista ja ennakkoluuloista. Niiden taustalla paistaa usein tietämättömyys. Nykyinen käsityksemme työntekijän ja työkyvyn normista estää meitä näkemästä niitä mahdollisuuksia, joita osatyökykyisten työllistämiseen olisi. Sama ajattelutapa myös osittain estää työkyvyttömäksi määriteltyjä ihmisiä pyrkimästä työelämään. Kun kuullaan, että työnhakijana on vammainen henkilö, usein ajatellaan ensimmäisenä hänen vammaansa ja oletetaan sen estävän työn teon. Välttämättä ei edes harkita vammaisen henkilön palkkaamista, tietämättä ja perehtymättä kuitenkaan sen tarkemmin tämän henkilön todelliseen osaamiseen, tietämykseen ja kokemukseen sekä toimintakyvyn todelliseen tilanteeseen ja joustaviin vaihtoehtoihin. Koulutuksen, nykyaikaisen tekniikan, joustavan työn organisoinnin ja työolosuhteiden yksilöllisen mukauttamisen myötä voidaan mahdollistaa osatyökykyisenkin työelämään osallistuminen hänen oman toimintakykynsä mukaisesti.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden pääsy työhön, työelämässä pysyminen ja tasa-arvoinen urakehitys edellyttävät nykyistä laajempaa tietopohjaa ja hyviä kokemuksia osatyökykyisistä työntekijöistä. Se, että tätä tietopohjaa ja kokemuksia saataisiin lisättyä edellyttää mielestäni työnantajilta rohkeutta olla avoimempia erilaisille työnhakijoille. Vammaisten ja vammattomien ihmisten työskentely yhdessä edistää hyvin konkreettisella tavalla moniarvoista yhteiskuntaa, jota tulisi mielestäni tukea koko yhteiskuntamme voimin.
Toivon, että kirjoitukseni herättäisi ajatuksia ja keskustelua vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden yhdenvertaisesta osallisuudesta työelämässä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Kun rajoitteiden sijasta kiinnitetään huomio vahvuuksiin, voi kaikki olla mahdollista. Mahdollistetaanhan kaikille tasavertaisesti hyvä ja arvokas elämä Hyvinvointivaltiossamme!
Heidi Ojala, Sosionomiopiskelija VAMK
torstai 11. joulukuuta 2014
JÄRJESTÖ- JA JULKISEN SEKTORIN YHTEISTYÖSTÄ SOSIONOMIEN SILMIN
Täällä kirjoittelee kaksi kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa harjoittelukokemuksistaan. Toinen meistä oli harjoittelussa Vaasan seudun yhdistyksellä ja toinen Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa. Kun harjoittelumme alkoi 27.10, emme tienneet mitä harjoittelujakso toisi tullessaan.
Heti toisena harjoittelupäivänä pääsimme näkemään yhdistystoiminnan maailmaa sairaalapäivän merkeissä. Olemme olleet jakson aikana mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa muun muassa mielenterveysviikkoa, järjestö extreemiä ja Kaikki on mahdollista – tapahtumaa. Tapahtumissa mukana olo avarsi näkemystämme siitä kuinka paljon tapahtumien järjestäminen vaatii suunnittelua ja erilaisten asioiden huomioimista. Oli ilo huomata kuinka aktiivisesti yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyön pohjalta, osallistuivat tapahtumiin.
Pääsimme seuraamaan myös eri yhdistysten toimintaa. Kävimme tutustumassa muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhoon, Bestis verstaaseen, Sateenkaaritaloon sekä kuurojenyhdistyksen jäsenten kokoontumisiin.
Harjoittelun tärkeä anti on ollut ymmärtää järjestöjen ja yhdistysten merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä. Järjestöt ja yhdistykset omaavat paljon tietoa ja tärkeää kokemusta omasta aihealueestaan. Olemme huomanneet kuinka tärkeää olisi, että yhdistykset ja kunnat tekisivät vielä enemmän yhteistyötä, jotta asiakkaalle pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman hyvä hoito. Järjestöt ovat joustavia toimimaan ja heidän tuomansa taloudellinen etu eri tapahtumiin yllätti.
Vammais- ja esteettömyysasiamiehen työhön tutustuminen on auttanut ymmärtämään esteettömyyden toteutumisen merkitystä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Esteettömyys on paljon enemmän kuin rakennetun ympäristön saavutettavuus. Jokainen voi olla vaikuttamassa oman ympäristönsä esteettömyyteen. Kaikki lähtee omasta asenteesta. Harjoittelu toi myös ymmärrystä siihen, kuinka tärkeää oma asenne on kohdattaessa erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen ei ole este kommunikoinnille.
3.12 vammaistenpäivän tapahtuman teema Kaikki on mahdollista kiteyttää hyvin koko harjoittelujakson annin. Harjoittelujakson aikana olemme tavanneet paljon erilaisia ihmisiä, jotka ovat asenteen avulla saavuttaneet elämässä erilaisia asioita. Kun kiinnitetään rajoitteiden sijasta huomio vahvuuksiin, niin kaikki voi olla mahdollista!
Enni Tukiainen ja Katariina Savolainen
Heti toisena harjoittelupäivänä pääsimme näkemään yhdistystoiminnan maailmaa sairaalapäivän merkeissä. Olemme olleet jakson aikana mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa muun muassa mielenterveysviikkoa, järjestö extreemiä ja Kaikki on mahdollista – tapahtumaa. Tapahtumissa mukana olo avarsi näkemystämme siitä kuinka paljon tapahtumien järjestäminen vaatii suunnittelua ja erilaisten asioiden huomioimista. Oli ilo huomata kuinka aktiivisesti yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyön pohjalta, osallistuivat tapahtumiin.
Pääsimme seuraamaan myös eri yhdistysten toimintaa. Kävimme tutustumassa muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhoon, Bestis verstaaseen, Sateenkaaritaloon sekä kuurojenyhdistyksen jäsenten kokoontumisiin.
Harjoittelun tärkeä anti on ollut ymmärtää järjestöjen ja yhdistysten merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä. Järjestöt ja yhdistykset omaavat paljon tietoa ja tärkeää kokemusta omasta aihealueestaan. Olemme huomanneet kuinka tärkeää olisi, että yhdistykset ja kunnat tekisivät vielä enemmän yhteistyötä, jotta asiakkaalle pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman hyvä hoito. Järjestöt ovat joustavia toimimaan ja heidän tuomansa taloudellinen etu eri tapahtumiin yllätti.
Vammais- ja esteettömyysasiamiehen työhön tutustuminen on auttanut ymmärtämään esteettömyyden toteutumisen merkitystä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Esteettömyys on paljon enemmän kuin rakennetun ympäristön saavutettavuus. Jokainen voi olla vaikuttamassa oman ympäristönsä esteettömyyteen. Kaikki lähtee omasta asenteesta. Harjoittelu toi myös ymmärrystä siihen, kuinka tärkeää oma asenne on kohdattaessa erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen ei ole este kommunikoinnille.
3.12 vammaistenpäivän tapahtuman teema Kaikki on mahdollista kiteyttää hyvin koko harjoittelujakson annin. Harjoittelujakson aikana olemme tavanneet paljon erilaisia ihmisiä, jotka ovat asenteen avulla saavuttaneet elämässä erilaisia asioita. Kun kiinnitetään rajoitteiden sijasta huomio vahvuuksiin, niin kaikki voi olla mahdollista!
Enni Tukiainen ja Katariina Savolainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
