”Et ole tervetullut tänne, eikä sillä väliä”

Tällaiselta tuntuu, kun pystyy liikkumaan ainoastaan pyörätuolin avulla.
Kaupungilla törmää jatkuvasti siihen, ettei pääse sinne, minne muut pääsevät. On sitten kyseessä kahvila, kauppa, ravintola, baari, juhlasali, taidemuseo, esteenä ovat korkeat kynnykset, kapeat ovet, portaat ja liian pienet wc-tilat. Näihin esteisiin törmää, jos liikkuu pyörätuolilla, rollaattorilla tai keppien kanssa. Näkövammaisilla ja kuulovammaisilla on lisäksi myös omat esteensä, joita he jatkuvasti kaupungissa kohtaavat.

”Et ole tervetullut tänne, eikä sillä väliä”. Onko sillä väliä? Jo perustuslakimme kieltää ihmisten asettamisen ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Siksi jokainen esteitä täynnä oleva paikka rikkoo perustuslakiamme. Se on itse asiassa aika vakava rikkomus, eikö olekin?

Lisäksi Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53. pykälä liikkumisesteettömästä rakentamisesta toteaa, että ”hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut”. Hyvin selkeää tekstiä, joka ei jätä tulkinnanvaraa. Myös ”Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset”. Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

Vaasassa on toki tehty paljon esteettömyyden edistämiseksi. Vaasan kaupungilla on oma esteettömyyssuunnitelma vuosille 2011–2015.
Ohjelmassa on runsaasti tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, joilla esteettömyyttä voidaan kaupungissa kehittää. Myös Vaasan kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010-2013 on otsikoitukin ”Kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Vaasaa”, ja se samoinkin esteettömyyssuunnitelmakin, pureutuu esteettömyysasiaan. Meillä on myös jo useamman vuoden ajan ollut kaupungissa oma vammais- ja esteettömyysasiamies sekä aktiivinen vammaisneuvosto. Tahtoa löytyy, mutta miksi esteettömyysasia ei etene?

Osasyy on tietämättömyys. Eivät kaikki esteitä täynnä olevat paikat ole ilkeyttään kaukana esteettömyydestä, vaan ne eivät kenties ole kohdanneet esteettömyysasioita. Ne eivät ole tulleet itse ajatelleeksi asiaa, eikä kukaan ole niiltä esteettömyyttä vaatinutkaan. Katseen voi suunnata vaikkapa rakennusvalvontaan. Toimiiko se? Ajetaanko siellä oikeasti esteettömyyttä? Toinen syy voi olla, ja usein onkin, raha.
Esteettömyysongelma tiedostetaan ja sille haluttaisiin tehdä jotain, mutta rahaa asian korjaamiseen ei ole eikä löydy. Niinpä asia pysyy samanlaisena vuodesta toiseen.

Emme voi vain valitella tilannetta, esteettömyyden toteutuminen vaatii toimenpiteitä. Kaupunkilaisten ikääntyminen lisää esteettömyyden merkitystä entisestään. Esteetön ympäristö ottaa huomioon eri tavoin toimintaesteiset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja ikääntyvät.
Esteettömyys ei ole keneltäkään pois. Hyvin toteutunut esteettömyys tuo varmasti säästöjä, koska kuntalaiset voivat toimia ja liikkua itsenäisesti ja monipuolisesti.

Koska raha tuntuu olevan niin iso ongelma esteettömyyden toteutumisessa, jätin valtuuston kokouksessa 17.2. aloitteen kaupungin esteettömyyden edistämisestä rahaston avulla:

”Esitän, että Vaasan kaupunki perustaa esteettömyysrahaston (esimerkiksi 75 000 euroa), josta kaupungissa toimivat yhteisöt, yhdistykset ja yritykset voivat hakea avustusta toimitilojensa esteettömyyden parantamiseksi. Voisi selvittää myös, olisiko alkupääomaan mahdollisuus saada tukea säätiöiltä ja rahastoilta, jolloin Vaasan kaupunki kattaisi puuttuvan osan tavoitepääomasta.

Vaasan kaupungissa esteettömyys ei ole toteutunut toivotulla tavalla, vaikka kaupunki on pyrkinyt edistämään sitä. Monet liikkeet, nuorisotalot, työväentalot ja muut toimitilat ovat edelleen liikuntaesteisten ja apuvälineiden kanssa liikkuvien saavuttamattomissa.
Moni pieni yritys ja yhdistys tekisi mielellään toimitilojaan esteettömämmiksi esimerkiksi rakentamalla sisääntuloon luiskan ja tiloihinsa esteettömän wc-tilan, mutta hanke jää yleensä toteutumatta sen takia, ettei niillä ole siihen rahaa. Jos kaupungilla olisi ns. esteettömyysrahasto, josta voisi hakemuksella saada esim. osarahoituksen esteettömyyshankkeeseen, esteettömyyshankkeita toteutuisi entistä enemmän ja kaupunki viestisi, että tämä asia on kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta erittäin tärkeä.”

Aloite kiersi valtuustosalissa kokouksen aikana ja yli puolet valtuutetuista laittoi nimensä paperiin, mikä kertoo valtuutettujen myönteisestä suhtautumisesta aloitteeseen. Aloite lähtee nyt kierrokselle kaupungin rattaistossa, ja sen käsittelyssä voi mennä hyvinkin pitkä aika. On mielenkiintoista, miten aloitteeseen siellä suhtaudutaan. Toivottavasti sille näytetään vihreää valoa ja toivottavasti aloite palaa hyvin pian takaisin valtuuston kokoukseen.

Olisi hienoa, jos saisimme rahaston tai avustusmäärärahan esteettömien hankkeiden toteuttamiseksi.

Eeva Simons
kaupunginvaltuutettu
Vihreät

Unelmien täyttymys ja jäähallin savutettavuuden kehittäminen !

UNELMIEN TÄYTTYMYS?

Olin katsomassa tuon Sportin ratkaisevan matsin. Ei vaan kaikki varmasti on kuullut 'kabinettiratkaisusta'. Kaikki on tullut siihen pisteeseen, että raha on tärkeää, mikä on sääli. Pohjanmaan kokoinen aukko puuttui liigakartalta ja se haluttiin hyödyntää.

Olen erityinen urheilunseuraaja, sillä liikun omalla tuolilla peleihin siis pyörätuolillani. On tullut jokunen jäähalli tullut nähtyä 20 vuoden aikana. Vaasan jäähallissa on hyvin esteettömyys huomioitu. Hissi on hyvä ja tiloissa pääsee liikkumaan. Pyörätuoleille on varattu erillinen tasanne, johon mahtuu vain viisi tuolia vierekkäin ja jos ei ehdi paikalle ajoissa niin näkyvyyttä ei ole. Avustaja on päässyt maksutta.

Viikonlopun Sportin pelissä olleena heräsi huoli inva-paikkojen riittävyydestä liigapeleissä, koska on vain 5 paikkaa josta näkee kentälle. Liigakarsinnoissa ja mestiksen play-offeissa on aina osa jäänyt ilman paikkaa. Edellisessä pelissä jopa mestiksen runkosarjapelissä(!) yksi henkilö, joka oli maksanut lipusta reilut 10 euroa, joutui katsomaan peliä minun takaani samalta tasolta eikä nähnyt oikeastaan yhtään mitään. Mielestäni uusille paikoille on tarvetta.

Onko nykyistä inva- katsomon parvea mahdollisuus laajentaa, tai korottaa takaa että olisi 2 tasoa? Tai vapautuisko Olvi Pubin parvi lisäpaikoiksi pyörätuolista katsojille. Nyt laajennusosaan on tulossa fanipubi? Tai olisiko A-katsomon taakse mahdollista tehdä lisää paikkoja? Tampereella on esim. molemmissa päädyissä 2x6 paikkaa eli n. 25 paikkaa eli 0,3% katsojakapasiteetista. Vaasassa nyt tällä hetkellä 5 inva -paikkaa eli prosentuaalisesti nykyisellä 3800 kapasiteetilla 0,1% ja nyt kun kapasiteetti nousee 4300 niin prosentuaalisesti paikkoja on liian vähän ellei niitä lisätä. Tässä vähän matematiikkaa yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

PS. Kiitos vielä Sportin organisaatiolle liigaunelman toteuttamisesta. Toivottavasti urheilullisuus nousee tulevaisuudessa vielä suurempaan arvoon suomen jääkiekossa karsintojen muodossa.

Tommi Hautamäki
Sportin kannattaja vuodesta 1995