Täällä kirjoittelee kaksi kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa harjoittelukokemuksistaan. Toinen meistä oli harjoittelussa Vaasan seudun yhdistyksellä ja toinen Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa. Kun harjoittelumme alkoi 27.10, emme tienneet mitä harjoittelujakso toisi tullessaan.
Heti toisena harjoittelupäivänä pääsimme näkemään yhdistystoiminnan maailmaa sairaalapäivän merkeissä. Olemme olleet jakson aikana mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa muun muassa mielenterveysviikkoa, järjestö extreemiä ja Kaikki on mahdollista – tapahtumaa. Tapahtumissa mukana olo avarsi näkemystämme siitä kuinka paljon tapahtumien järjestäminen vaatii suunnittelua ja erilaisten asioiden huomioimista. Oli ilo huomata kuinka aktiivisesti yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyön pohjalta, osallistuivat tapahtumiin.
Pääsimme seuraamaan myös eri yhdistysten toimintaa. Kävimme tutustumassa muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhoon, Bestis verstaaseen, Sateenkaaritaloon sekä kuurojenyhdistyksen jäsenten kokoontumisiin.
Harjoittelun tärkeä anti on ollut ymmärtää järjestöjen ja yhdistysten merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä. Järjestöt ja yhdistykset omaavat paljon tietoa ja tärkeää kokemusta omasta aihealueestaan. Olemme huomanneet kuinka tärkeää olisi, että yhdistykset ja kunnat tekisivät vielä enemmän yhteistyötä, jotta asiakkaalle pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman hyvä hoito. Järjestöt ovat joustavia toimimaan ja heidän tuomansa taloudellinen etu eri tapahtumiin yllätti.
Vammais- ja esteettömyysasiamiehen työhön tutustuminen on auttanut ymmärtämään esteettömyyden toteutumisen merkitystä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Esteettömyys on paljon enemmän kuin rakennetun ympäristön saavutettavuus. Jokainen voi olla vaikuttamassa oman ympäristönsä esteettömyyteen. Kaikki lähtee omasta asenteesta. Harjoittelu toi myös ymmärrystä siihen, kuinka tärkeää oma asenne on kohdattaessa erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen ei ole este kommunikoinnille.
3.12 vammaistenpäivän tapahtuman teema Kaikki on mahdollista kiteyttää hyvin koko harjoittelujakson annin. Harjoittelujakson aikana olemme tavanneet paljon erilaisia ihmisiä, jotka ovat asenteen avulla saavuttaneet elämässä erilaisia asioita. Kun kiinnitetään rajoitteiden sijasta huomio vahvuuksiin, niin kaikki voi olla mahdollista!
Enni Tukiainen ja Katariina Savolainen
torstai 11. joulukuuta 2014
perjantai 31. lokakuuta 2014
Socialombudsman
Socialombudsmannen hjälper
Den som upplever sig ha blivit felaktigt behandlad eller bemött som klient hos socialvården eller vill få råd om sina rättigheter kan vända sig till socialombudsmannen.
Sedan den 1 oktober arbetar jag som socialombudsman i Vasa, Korsholm, Storkyro, Laihela, Kurikka, Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad och Kaskö.
Du kan kontakta mig i frågor gällande socialvårdens service inom följande områden:
• allmänt socialarbete
• utkomststöd
• uppfostran och familjerådgivning
• dagvård
• vård av utvecklingsstörda
• missbrukarvård
• handikapptjänst
• vårdnads- och umgängesrätt av barn, underhållsbidrag
• faderskapsärenden
• anstalt- och öppen vård av åldringar
• barnskydd
• anhörigvård
Socialombudsmannens verksamhet grundar sig på lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården. Enligt klientlagen 24 § skall socialombudsmannen:
1. Ge klienten råd i frågor som gäller tillämpningen av lag.
2. Hjälpa klienten med att göra anmärkningar om det sätt som klienten har blivit bemött på inom socialvården enligt 23 § 1 mom.
3. Informera om klientens rättigheter.
4. Också i övrigt arbeta för att främja klientens rättigheter och för att dessa skall bli tillgodosedda.
5. Följa hur klienternas rättigheter och ställning utvecklas i kommunen och årligen avge en redogörelse för detta till kommunstyrelsen.
Som socialombudsman är jag en opartisk person som arbetar för att trygga klienternas intresse. Min uppgift är att ge råd, det vill säga jag fattar inte beslut och beviljar inte förmåner. Vid behov bistår jag även vid framställandet av en anmärkning. Jag kan även rådge hur man söker ändring i ett beslut.
Jag har ett klientregister som övriga myndigheter inte har tillgång till. I detta register sparas personuppgifter endast när ärendet kräver det och med klientens godkännande.
I egenskap av socialombudsman kan jag tyvärr inte svara för FPAs, arbetskraftsbyråns, hälsovårdens eller intressebevakningens service.
Syftet med klientlagen är att främja klientmedverkan och förtroendefulla klientrelationer samt klientens rätt till socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande. Som klient har du rätt till en socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande utan diskriminering.
Tjänsten är avgiftsfri.
Ifall du har frågor tveka inte att ta kontakt!
Med vänliga hälsningar,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
Puh. I Tfn +35840 507 9303
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
Den som upplever sig ha blivit felaktigt behandlad eller bemött som klient hos socialvården eller vill få råd om sina rättigheter kan vända sig till socialombudsmannen.
Sedan den 1 oktober arbetar jag som socialombudsman i Vasa, Korsholm, Storkyro, Laihela, Kurikka, Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad och Kaskö.
Du kan kontakta mig i frågor gällande socialvårdens service inom följande områden:
• allmänt socialarbete
• utkomststöd
• uppfostran och familjerådgivning
• dagvård
• vård av utvecklingsstörda
• missbrukarvård
• handikapptjänst
• vårdnads- och umgängesrätt av barn, underhållsbidrag
• faderskapsärenden
• anstalt- och öppen vård av åldringar
• barnskydd
• anhörigvård
Socialombudsmannens verksamhet grundar sig på lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården. Enligt klientlagen 24 § skall socialombudsmannen:
1. Ge klienten råd i frågor som gäller tillämpningen av lag.
2. Hjälpa klienten med att göra anmärkningar om det sätt som klienten har blivit bemött på inom socialvården enligt 23 § 1 mom.
3. Informera om klientens rättigheter.
4. Också i övrigt arbeta för att främja klientens rättigheter och för att dessa skall bli tillgodosedda.
5. Följa hur klienternas rättigheter och ställning utvecklas i kommunen och årligen avge en redogörelse för detta till kommunstyrelsen.
Som socialombudsman är jag en opartisk person som arbetar för att trygga klienternas intresse. Min uppgift är att ge råd, det vill säga jag fattar inte beslut och beviljar inte förmåner. Vid behov bistår jag även vid framställandet av en anmärkning. Jag kan även rådge hur man söker ändring i ett beslut.
Jag har ett klientregister som övriga myndigheter inte har tillgång till. I detta register sparas personuppgifter endast när ärendet kräver det och med klientens godkännande.
I egenskap av socialombudsman kan jag tyvärr inte svara för FPAs, arbetskraftsbyråns, hälsovårdens eller intressebevakningens service.
Syftet med klientlagen är att främja klientmedverkan och förtroendefulla klientrelationer samt klientens rätt till socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande. Som klient har du rätt till en socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande utan diskriminering.
Tjänsten är avgiftsfri.
Ifall du har frågor tveka inte att ta kontakt!
Med vänliga hälsningar,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
Puh. I Tfn +35840 507 9303
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
Sosiaaliasiamies
Sosiaaliasiamies auttaa
Jos sosiaalihuollon asiakkaana koet tulleesi sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi, voit selvitellä tilannettasi minun kanssa.
Toimin 1. lokakuuta lähtien Vaasan, Mustasaaren, Isonkyrön, Vöyrin, Laihian, Kurikan, Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen sosiaaliasiamiehenä.
Minuun voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä:
• yleinen sosiaalityö
• toimeentulotuki
• lasten päivähoito
• lapsen huolto ja tapaamisoikeus
• isyysasiat
• elatusturva
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• kehitysvammaisten huolto
• vanhusten laitos- ja avohuolto
• omaishoito
Sosiaaliasiamiehen työ perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:
1. Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
4. Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
5. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Olen sosiaaliasiamiehenä puolueeton henkilö ja toimin asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehenä en tee päätöksiä eikä minulla ole päätösvaltaa muuttaa viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Minulla on puolueeton ja neuvova rooli. Minulta voit kysyä neuvoja esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen.
Pidän asiakasrekisteriä, johon muilla viranomaisilla ei ole pääsyä ja johon tallennetaan henkilötietoja vain silloin, kun asian hoitaminen sitä edellyttää.
Sosiaaliasiamiehenä en voi valitettavasti vastata KELA:n, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai holhouksen edunvalvonnan palveluista.
Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä asiakkaan ja työntekijöiden sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Sinulla on asiakkaana oikeus saada hyvää kohtelua ilman syrjintää.
Palvelu on maksuton.
Jos on kysymyksiä niin ottakaa minuun rohkeasti yhteyttä!
Ystävällisin terveisin,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
040 507 9303 I Tfn
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
Jos sosiaalihuollon asiakkaana koet tulleesi sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi, voit selvitellä tilannettasi minun kanssa.
Toimin 1. lokakuuta lähtien Vaasan, Mustasaaren, Isonkyrön, Vöyrin, Laihian, Kurikan, Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen sosiaaliasiamiehenä.
Minuun voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä:
• yleinen sosiaalityö
• toimeentulotuki
• lasten päivähoito
• lapsen huolto ja tapaamisoikeus
• isyysasiat
• elatusturva
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• kehitysvammaisten huolto
• vanhusten laitos- ja avohuolto
• omaishoito
Sosiaaliasiamiehen työ perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:
1. Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
4. Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
5. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Olen sosiaaliasiamiehenä puolueeton henkilö ja toimin asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehenä en tee päätöksiä eikä minulla ole päätösvaltaa muuttaa viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Minulla on puolueeton ja neuvova rooli. Minulta voit kysyä neuvoja esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen.
Pidän asiakasrekisteriä, johon muilla viranomaisilla ei ole pääsyä ja johon tallennetaan henkilötietoja vain silloin, kun asian hoitaminen sitä edellyttää.
Sosiaaliasiamiehenä en voi valitettavasti vastata KELA:n, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai holhouksen edunvalvonnan palveluista.
Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä asiakkaan ja työntekijöiden sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Sinulla on asiakkaana oikeus saada hyvää kohtelua ilman syrjintää.
Palvelu on maksuton.
Jos on kysymyksiä niin ottakaa minuun rohkeasti yhteyttä!
Ystävällisin terveisin,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
040 507 9303 I Tfn
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
perjantai 3. lokakuuta 2014
HISSIT
ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN VAASASSA
Esteettömyydessä painottuu suunnittelu, joissa kaikkien yksilöiden toimintakyky on turvattu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön osalta. Esteettömyys ei ole pelkkiä ramppeja ja hissejä vaan se on kuulemiseen, näkemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä asioita.
Vaasa esteettömäksi ja yhdenvertaiseksi
Vaasan vammaispoliittista ohjelmaa vuosille 2010–2013 on päivitetty vuosille 2014 – 2017 tiiviissä yhteistyössä vammaisten, pitkäaikaissairaiden, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa. Uudessa ohjelmassa on otettu esille myös kaupungin esteettömyyssuunnitelman vuosille 2011–2015 toimenpide-ehdotukset. Hienoja käytännön suunnitelmia tukevia ohjelmia on, mutta miltä esteettömyyden toteutuminen näyttää.
Hissit
Hissin rakentaminen tuli pakolliseksi yli 4-kerroksisiin taloihin vuonna 1994 ja 3-krroksisiin vuonna 2005. Vaasassa on hissittömiä kerrostaloja on noin 400, viime vuonna rakennettiin neljään taloon yhteensä 5 hissiä. Tänä vuonna on 5 hissittömään kerrostaloyhtiöön rakennettu hissi 16 porraskäytävään. Vaasa sijoittuu kärkisijoille hissien rakentamisessa ”Hissi - Esteetön Suomi 2017” hankeen mukaan. Kaarle IX katu 11 pidettiin HISSIEN HARJANNOSTAJAISET 30.9.2014. As Oy Triviaaliin on rakennettu 6 rappukäytävään hissit.
Triviaalin harjannostajaisissa hissillä sai koeajaa ja useampi vanhempi kolmannen kerroksen asukas hihkui onnesta. Myös asukkaat joiden vanhemmat eivät olleet vuosiin enää voineet tulla kylään pääsevät taas sukujuhliin mukaan. Hissittömistä naapurintaloista tuli hissiharjakaisiin ajelijoita ja käytännön toteutuksesta tiedustelijoita.
Hissi helpottaa lapsiperheitä, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia liikkumaan kerroksista toiseen. Hissillä pääset esteettömästi ullakolle ja kellariin. On arvioitu, että hissitalossa voi ikääntyessä asua omassa kodissa 6-8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa. Hissin hankkimisesta saatava sosiaalinen hyöty saattaa olla hyvinkin merkittävä asumisen laadukkuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja kotona asumisen kannalta. Hissi mahdollistaa myös ystäville pääsyn vierailemaan, ei ole kyse vain talon asukkaiden tarpeesta. Hissi lisää asunnon arvoa noin 5 % ja ylemmissä kerroksissa vaikutus asunnon arvoon on tätäkin suurempi. Hissin rakentamisen kustannukset asuntoa kohden vaihtelevat 4 500 -20 000 euron välillä. Hissikustannukset on jyvitetty asuinkerrosten mukaan. Hissin rakentamiseksi taloyhtiöön tarvitaan taloyhtiössä enemmistöpäätös. Rakentamiseen saa ARAlta ja kaupungilta tukea.
Vaasassa odotettuja hissejä ovat mm. hallintotalon, Skafferiet Ritzin ja Tikanojan taidekodin hissit. Molemmat ensimmäiset ovat toteutuneet. Ritz sai porrashissin syyssesonkiinsa.
Pelkät hissit eivät luo esteettömyyttä vaan myös ovien avaaminen ja kynnykset saattavat vaikeuttaa liikkumista. Hisseissä tulee myös huomioida muut tarpeet kuten sokeiden tarpeet. Kerrosta valittaessa tulee myös selkeästi voida valita esim. pistein merkitty kerros. Hätätapauksissa ilmoituksen tekeminen avun saamiseksi tulee voida toteuttaa myös tekstiviestillä, joka on ehdoton tapa viittomakielisille.
Asenteet
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo elämän eri osa-alueilla ovat meidän kaikkien asenteista kiinni. Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan kohtaamisen. Esteettömyys johtuu usein tietämättömyydestä. Vammais- ja esteettömyysasiamies käy mielellään erilasissa tilaisuuksissa kertomassa esteettömyydestä saavutettavien palvelujen kehittämiseksi.
Kansainvälisenä vammaistenpäivänä 3.12.2014 klo 10-15 Botniahallissa Kaikki on mahdollista – Allt är möligt tilaisuudessa tuodaan esille eri vammaisryhmien tarpeita.
Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki, puh 0400 956 221.
Esteettömyydessä painottuu suunnittelu, joissa kaikkien yksilöiden toimintakyky on turvattu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön osalta. Esteettömyys ei ole pelkkiä ramppeja ja hissejä vaan se on kuulemiseen, näkemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä asioita.
Vaasa esteettömäksi ja yhdenvertaiseksi
Vaasan vammaispoliittista ohjelmaa vuosille 2010–2013 on päivitetty vuosille 2014 – 2017 tiiviissä yhteistyössä vammaisten, pitkäaikaissairaiden, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa. Uudessa ohjelmassa on otettu esille myös kaupungin esteettömyyssuunnitelman vuosille 2011–2015 toimenpide-ehdotukset. Hienoja käytännön suunnitelmia tukevia ohjelmia on, mutta miltä esteettömyyden toteutuminen näyttää.
Hissit
Hissin rakentaminen tuli pakolliseksi yli 4-kerroksisiin taloihin vuonna 1994 ja 3-krroksisiin vuonna 2005. Vaasassa on hissittömiä kerrostaloja on noin 400, viime vuonna rakennettiin neljään taloon yhteensä 5 hissiä. Tänä vuonna on 5 hissittömään kerrostaloyhtiöön rakennettu hissi 16 porraskäytävään. Vaasa sijoittuu kärkisijoille hissien rakentamisessa ”Hissi - Esteetön Suomi 2017” hankeen mukaan. Kaarle IX katu 11 pidettiin HISSIEN HARJANNOSTAJAISET 30.9.2014. As Oy Triviaaliin on rakennettu 6 rappukäytävään hissit.
Triviaalin harjannostajaisissa hissillä sai koeajaa ja useampi vanhempi kolmannen kerroksen asukas hihkui onnesta. Myös asukkaat joiden vanhemmat eivät olleet vuosiin enää voineet tulla kylään pääsevät taas sukujuhliin mukaan. Hissittömistä naapurintaloista tuli hissiharjakaisiin ajelijoita ja käytännön toteutuksesta tiedustelijoita.
Hissi helpottaa lapsiperheitä, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia liikkumaan kerroksista toiseen. Hissillä pääset esteettömästi ullakolle ja kellariin. On arvioitu, että hissitalossa voi ikääntyessä asua omassa kodissa 6-8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa. Hissin hankkimisesta saatava sosiaalinen hyöty saattaa olla hyvinkin merkittävä asumisen laadukkuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja kotona asumisen kannalta. Hissi mahdollistaa myös ystäville pääsyn vierailemaan, ei ole kyse vain talon asukkaiden tarpeesta. Hissi lisää asunnon arvoa noin 5 % ja ylemmissä kerroksissa vaikutus asunnon arvoon on tätäkin suurempi. Hissin rakentamisen kustannukset asuntoa kohden vaihtelevat 4 500 -20 000 euron välillä. Hissikustannukset on jyvitetty asuinkerrosten mukaan. Hissin rakentamiseksi taloyhtiöön tarvitaan taloyhtiössä enemmistöpäätös. Rakentamiseen saa ARAlta ja kaupungilta tukea.
Vaasassa odotettuja hissejä ovat mm. hallintotalon, Skafferiet Ritzin ja Tikanojan taidekodin hissit. Molemmat ensimmäiset ovat toteutuneet. Ritz sai porrashissin syyssesonkiinsa.
Pelkät hissit eivät luo esteettömyyttä vaan myös ovien avaaminen ja kynnykset saattavat vaikeuttaa liikkumista. Hisseissä tulee myös huomioida muut tarpeet kuten sokeiden tarpeet. Kerrosta valittaessa tulee myös selkeästi voida valita esim. pistein merkitty kerros. Hätätapauksissa ilmoituksen tekeminen avun saamiseksi tulee voida toteuttaa myös tekstiviestillä, joka on ehdoton tapa viittomakielisille.
Asenteet
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo elämän eri osa-alueilla ovat meidän kaikkien asenteista kiinni. Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan kohtaamisen. Esteettömyys johtuu usein tietämättömyydestä. Vammais- ja esteettömyysasiamies käy mielellään erilasissa tilaisuuksissa kertomassa esteettömyydestä saavutettavien palvelujen kehittämiseksi.
Kansainvälisenä vammaistenpäivänä 3.12.2014 klo 10-15 Botniahallissa Kaikki on mahdollista – Allt är möligt tilaisuudessa tuodaan esille eri vammaisryhmien tarpeita.
Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki, puh 0400 956 221.
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Hur mitt liv förändrades då jag fick komma på arbetsträning till Vasanejdens föreningar och därigenom bli frivillig
Här och nu kommer jag ihåg vilken soffpotatis jag var för två år sedan då jag bodde hos mina föräldrar och var beroende av dem. En dag fick jag möjligheten att prova på arbetsträning vid Vasanejdens Föreningar. Jag var direkt med på noterna. Jag fick information om att det fanns en grupp som riktade sig till unga och som dessutom är verksam både nationellt och lokalt, dvs UNGDOMSSAMARBETET SEITTI.
Seitti erbjuder rörelsehindrade och långtidssjuka unga olika verksamheter. Jag var genast entusiastisk då jag fick möjligheten att gå med i den nationella verksamheten. Från Seitti har jag fått kamratstöd, goda vänner och idéer för den lokala verksamheten. Men såsom var och en börjar från mindre saker, började jag även från det lokala Seitti och hur det är att ordna ett trevligt, men lockande evenemang.
Jag gick en kurs i erfarenhetsutbildning, där man utbildas till att berätta om sina egna erfarenheter. Jag valde att jag berättar om epilepsi, eftersom det är en del av mitt liv, och alltid kommer att vara det. Jag ville även berätta om det, eftersom det är en gömd, men allvarligsjukdom. Genom detta fick jag gå med i Epilepsiförbundets ungdomsavdelning ”Nuoret liekit”, där vi dryftar ungdomsverksamhet osv. Det är helt strålande att få fungera som erfarenhetsutbildare. Jag har fått mycket mer självsäkerhet, då jag ställer mig framför en grupp människor för att berätta mitt livs historia, jag är mitt egna glada jag! Tidigare skulle jag inte alls ha klarat av det, dvs. att stå inför en grupp människor. I skolan hade jag alltid hjärtat i halsgropen då jag skulle ställa mig framför klassen för att berätta någonting inför klassen, både ensam och i grupp.
Då jag inledde arbetsträningen i Vasanejdens Föreningar var jag blyg. Jag ville lära mig saker i egen takt. Och nog hittades den egna nischen alltid. Jag har fått nya arbetskamrater, ett stödnätverk och en plats dit jag återigen ville gå. Det största intrycket som kom var att människor inte såg på funktionshindret, utan enbart på den positiva attityden, och jag fick stöd i att lära mig nya saker.
Då min arbetsträning var slut frågade jag projektledaren för Vasanejdens Föreningar om jag kunde stanna vid VNF som frivillig, eftersom jag ändå hade Seitti som jag styrde och ställde med. Jag fick stanna kvar. Och det har troligen varit den bästa händelsen i mitt liv. Skulle jag inte vara här bland folk, skulle jag troligen fortfarande vara i föräldrarnas hemknutar och spendera dagarna framför tv:n.
Numera bor jag på hyra i en etta, där jag bott i ca ett år. Jag har en personlig assistent. Att flytta hemifrån skulle troligen inte ha varit möjligt utan den information om möjligheter, en serviceplan och information om varifrån olika former av service kan sökas som jag fick p.g.a. min frivilliga arbetsplats. Jag och mina föräldrar kunde inte söka korrekt service, och att flytta hemifrån var viktigt för mig, eftersom även jag vill fatta de beslut varje ung människa vill fatta i sitt liv, vare sig man är funktionshindrad eller inte!!
Nu mera tillbringar jag dagarna vid VNF eller också i tåg på färd genom Finland för att besöka olika diskussioner och andra evenemang. Jag kan inte annat än konstatera att jag tycker om mitt frivilliga arbete, eftersom jag har fått lära mig nya saker. Givetvis skulle jag önska få avlönat arbete åt såväl mig som åt andra funktionshindrade personer. Men en kvinna som är aktiv med många saker brukar nog få ett späckat schema av olika evenemang och diskussionstillfällen genom olika förbund och föreningar.
Seitti erbjuder rörelsehindrade och långtidssjuka unga olika verksamheter. Jag var genast entusiastisk då jag fick möjligheten att gå med i den nationella verksamheten. Från Seitti har jag fått kamratstöd, goda vänner och idéer för den lokala verksamheten. Men såsom var och en börjar från mindre saker, började jag även från det lokala Seitti och hur det är att ordna ett trevligt, men lockande evenemang.
Jag gick en kurs i erfarenhetsutbildning, där man utbildas till att berätta om sina egna erfarenheter. Jag valde att jag berättar om epilepsi, eftersom det är en del av mitt liv, och alltid kommer att vara det. Jag ville även berätta om det, eftersom det är en gömd, men allvarligsjukdom. Genom detta fick jag gå med i Epilepsiförbundets ungdomsavdelning ”Nuoret liekit”, där vi dryftar ungdomsverksamhet osv. Det är helt strålande att få fungera som erfarenhetsutbildare. Jag har fått mycket mer självsäkerhet, då jag ställer mig framför en grupp människor för att berätta mitt livs historia, jag är mitt egna glada jag! Tidigare skulle jag inte alls ha klarat av det, dvs. att stå inför en grupp människor. I skolan hade jag alltid hjärtat i halsgropen då jag skulle ställa mig framför klassen för att berätta någonting inför klassen, både ensam och i grupp.
Då jag inledde arbetsträningen i Vasanejdens Föreningar var jag blyg. Jag ville lära mig saker i egen takt. Och nog hittades den egna nischen alltid. Jag har fått nya arbetskamrater, ett stödnätverk och en plats dit jag återigen ville gå. Det största intrycket som kom var att människor inte såg på funktionshindret, utan enbart på den positiva attityden, och jag fick stöd i att lära mig nya saker.
Då min arbetsträning var slut frågade jag projektledaren för Vasanejdens Föreningar om jag kunde stanna vid VNF som frivillig, eftersom jag ändå hade Seitti som jag styrde och ställde med. Jag fick stanna kvar. Och det har troligen varit den bästa händelsen i mitt liv. Skulle jag inte vara här bland folk, skulle jag troligen fortfarande vara i föräldrarnas hemknutar och spendera dagarna framför tv:n.
Numera bor jag på hyra i en etta, där jag bott i ca ett år. Jag har en personlig assistent. Att flytta hemifrån skulle troligen inte ha varit möjligt utan den information om möjligheter, en serviceplan och information om varifrån olika former av service kan sökas som jag fick p.g.a. min frivilliga arbetsplats. Jag och mina föräldrar kunde inte söka korrekt service, och att flytta hemifrån var viktigt för mig, eftersom även jag vill fatta de beslut varje ung människa vill fatta i sitt liv, vare sig man är funktionshindrad eller inte!!
Nu mera tillbringar jag dagarna vid VNF eller också i tåg på färd genom Finland för att besöka olika diskussioner och andra evenemang. Jag kan inte annat än konstatera att jag tycker om mitt frivilliga arbete, eftersom jag har fått lära mig nya saker. Givetvis skulle jag önska få avlönat arbete åt såväl mig som åt andra funktionshindrade personer. Men en kvinna som är aktiv med många saker brukar nog få ett späckat schema av olika evenemang och diskussionstillfällen genom olika förbund och föreningar.
SIEDÄTYSHOIDOLLA ASENNEVAMMASTA
Erilaisuus on rikkautta. Sillä mittapuulla mitattuna me Vaasassa olemme melkoisen rikkaita, vauraita tai äveriäitä ihan. Erilaisuutta täältä löytyy hyvinkin monenlaista. Me ihmiset muodostamme populaation, jonka sisällä vaihteluväli on melkoinen.
Miten me koemme ympärillämme olevan rikkauden eli minkälainen on meidän erilaisuuden sietokykymme? Sanotaan, että Lika barn leker bäst ja toisaalta joukossa tyhmyys tiivistyy!
Siedätyshoitoa voisi kokeilla, jos erilaisuuden sietokyky on koetuksella. Mallia tähän voi ottaa muista siedätyshoidoista, esim. allergisen oireilun estämiseen/poistamiseen käytetyistä ja erilaisten pelkotilojen, ahdistusten tai traumojen hoitoon käytetyistä metodeista. Hoito on yleensä hyvin siedettyä ja siitä saavutetut tulokset myös hyviä.
Ajatelkaapa huviksenne erilaisten asennevammaisten siedätyshoitosuosituksia:
-1 maahanmuuttaja kolme kertaa viikossa (kutsu kotiisi kahville, käykää kauppa-asioilla, tehkää yhdessä ruokaa, hoida hänen lapsiaan tms.)
- avusta vanhusta vessareissulla 5 kertaa päivässä
- keskustele ruotsinkielisen naapurin kanssa 15 minuuttia päivässä
- kuuntele oikeasti mitä työkaverillasi on sanottavaa ja pidä itse suusi kiinni
- ota lumihankeen sammunut alkoholisti omaan autoosi ja vie hänet jatkohoitoon
- tee laivaristeily mielenterveyskuntoutujan kanssa
- avusta pyörätuolia käyttävää vaatekaupan sovituskopissa
- järjestä suuri paneelikeskustelu siitä, kenen sairaus on vakavin ja vaarallisin
- katso silmiin ihmistä, joka on yrittänyt itsemurhaa ja näe hänen hätänsä
- vaihda viikoksi roolia sairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa olevan tai vankilasta vapautuvan kanssa (millaista on arki, mitä teet, minne meet?)
Omaa mieltään ja sydäntään voi avata ja omia luutuneita asenteita voi ravistella ja horjuttaa myös vapaaehtoistyötä tekemällä. Sinulla on kanssakulkijalle jotain niinkin arvokasta annettavaa kuin oma aikasi, läsnäolosi, kuunteleminen, yhdessä oleminen ja asioiden yhdessä tekeminen. Sinulle jotain jokapäiväistä, mutta jollekin toiselle jotain niin erikoista, josta hän voi vain haaveilla tai unelmoida. Pääsy oman asunnon ulkopuolelle, toisen ihmisen kanssa jutteleminen ja kahvikupin juominen, joku kysyy häneltä kuulumisia - kuulluksi ja nähdyksi tuleminen… se on lääke yksinäisyyteen, ennaltaehkäisee tai lievittää masennusta. Myös vapaaehtoistyöntekijälle se antaa paljon (osallisuus, elämän merkityksellisyys ja omien elämän arvojen uudelleen järjestely).
Yksilöinä emme ole Euroopan omistajia, vaikka käytöksestämme näin usein voisi tulkita. Tärkein ihmisen omistama asia tai taito on ihmisarvon ymmärtäminen ja sen arvostaminen - oman sekä toisen ihmisen. Jos tämän taidon omaa, niin siedätyshoitoa ei enää tarvita.
Siedettävää kesää kaikille!
Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja nautitaan niiden erilaisesta väriloistosta. Jos lajikkeita olisi vain yksi, niin näkymä olisi oikeastaan melko tylsä.
Tuula Jäntti
Järjestöpäällikkö
Vaasan Seudun Yhdistykset ry – Vasanejdens Föreningar rf
Miten me koemme ympärillämme olevan rikkauden eli minkälainen on meidän erilaisuuden sietokykymme? Sanotaan, että Lika barn leker bäst ja toisaalta joukossa tyhmyys tiivistyy!
Siedätyshoitoa voisi kokeilla, jos erilaisuuden sietokyky on koetuksella. Mallia tähän voi ottaa muista siedätyshoidoista, esim. allergisen oireilun estämiseen/poistamiseen käytetyistä ja erilaisten pelkotilojen, ahdistusten tai traumojen hoitoon käytetyistä metodeista. Hoito on yleensä hyvin siedettyä ja siitä saavutetut tulokset myös hyviä.
Ajatelkaapa huviksenne erilaisten asennevammaisten siedätyshoitosuosituksia:
-1 maahanmuuttaja kolme kertaa viikossa (kutsu kotiisi kahville, käykää kauppa-asioilla, tehkää yhdessä ruokaa, hoida hänen lapsiaan tms.)
- avusta vanhusta vessareissulla 5 kertaa päivässä
- keskustele ruotsinkielisen naapurin kanssa 15 minuuttia päivässä
- kuuntele oikeasti mitä työkaverillasi on sanottavaa ja pidä itse suusi kiinni
- ota lumihankeen sammunut alkoholisti omaan autoosi ja vie hänet jatkohoitoon
- tee laivaristeily mielenterveyskuntoutujan kanssa
- avusta pyörätuolia käyttävää vaatekaupan sovituskopissa
- järjestä suuri paneelikeskustelu siitä, kenen sairaus on vakavin ja vaarallisin
- katso silmiin ihmistä, joka on yrittänyt itsemurhaa ja näe hänen hätänsä
- vaihda viikoksi roolia sairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa olevan tai vankilasta vapautuvan kanssa (millaista on arki, mitä teet, minne meet?)
Omaa mieltään ja sydäntään voi avata ja omia luutuneita asenteita voi ravistella ja horjuttaa myös vapaaehtoistyötä tekemällä. Sinulla on kanssakulkijalle jotain niinkin arvokasta annettavaa kuin oma aikasi, läsnäolosi, kuunteleminen, yhdessä oleminen ja asioiden yhdessä tekeminen. Sinulle jotain jokapäiväistä, mutta jollekin toiselle jotain niin erikoista, josta hän voi vain haaveilla tai unelmoida. Pääsy oman asunnon ulkopuolelle, toisen ihmisen kanssa jutteleminen ja kahvikupin juominen, joku kysyy häneltä kuulumisia - kuulluksi ja nähdyksi tuleminen… se on lääke yksinäisyyteen, ennaltaehkäisee tai lievittää masennusta. Myös vapaaehtoistyöntekijälle se antaa paljon (osallisuus, elämän merkityksellisyys ja omien elämän arvojen uudelleen järjestely).
Yksilöinä emme ole Euroopan omistajia, vaikka käytöksestämme näin usein voisi tulkita. Tärkein ihmisen omistama asia tai taito on ihmisarvon ymmärtäminen ja sen arvostaminen - oman sekä toisen ihmisen. Jos tämän taidon omaa, niin siedätyshoitoa ei enää tarvita.
Siedettävää kesää kaikille!
Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja nautitaan niiden erilaisesta väriloistosta. Jos lajikkeita olisi vain yksi, niin näkymä olisi oikeastaan melko tylsä.
Tuula Jäntti
Järjestöpäällikkö
Vaasan Seudun Yhdistykset ry – Vasanejdens Föreningar rf
torstai 15. toukokuuta 2014
FÄRDTJÄNSTEN HÅLLER PÅ ATT REFORMERAS I VASA
I Vasa pågår en reform av färdtjänsten, som berör personer som har svårigheter att röra sig. Färdtjänst ordnas enligt handikappservicelagen för gravt handikappade personer, och seniorbusstransporter ordnas för seniorer enligt socialvårdslagen. Därtill finns som en del av den öppna kollektivtrafiken en servicebuss som även betjänar alla de personer som har svårigheter att röra sig.
I reformen som nu planeras är syftet att förbättra färdtjänsten så att det t.ex. i Seniorbussen, där det ryms många kunder samtidigt, inte bara skulle finnas en resenär. I fråga om taxitransporter dryftas det i sin tur ifall flera taxianvändare samtidigt kunde resa t.ex. till någon regelbunden klubb eller till ett annat motsvarande evenemang.
Sammanslagning av färder används i flera kommuner, och dessa erfarenheter har vi beaktat i vår plan.
Antalet färder för gravt handikappade klienter kommer att hållas lika som tidigare (18 färder/månad samt resor till arbete och studier). Den i lagen stiftade servicen kommer alltså att bevaras, men det ämnas att reformer sker i dess verkställande.
Stadsstyrelsen behandlar ärendet under sitt sammanträde 19.5.2014. Ifall stadsstyrelsen godkänner den plan tjänstemännen har föreslagit, börjar man planera den praktiska verksamheten. Målet är att få i kraft reformen under våren 2015. Staden meddelar aktivt om hur reformen framskrider.
Heidi Hirsimäki Marianne Niemi
Vasa stads upphandlingschef Handikappservicen i Vasa stad/ledande socialarbetare
I reformen som nu planeras är syftet att förbättra färdtjänsten så att det t.ex. i Seniorbussen, där det ryms många kunder samtidigt, inte bara skulle finnas en resenär. I fråga om taxitransporter dryftas det i sin tur ifall flera taxianvändare samtidigt kunde resa t.ex. till någon regelbunden klubb eller till ett annat motsvarande evenemang.
Sammanslagning av färder används i flera kommuner, och dessa erfarenheter har vi beaktat i vår plan.
Antalet färder för gravt handikappade klienter kommer att hållas lika som tidigare (18 färder/månad samt resor till arbete och studier). Den i lagen stiftade servicen kommer alltså att bevaras, men det ämnas att reformer sker i dess verkställande.
Stadsstyrelsen behandlar ärendet under sitt sammanträde 19.5.2014. Ifall stadsstyrelsen godkänner den plan tjänstemännen har föreslagit, börjar man planera den praktiska verksamheten. Målet är att få i kraft reformen under våren 2015. Staden meddelar aktivt om hur reformen framskrider.
Heidi Hirsimäki Marianne Niemi
Vasa stads upphandlingschef Handikappservicen i Vasa stad/ledande socialarbetare
perjantai 9. toukokuuta 2014
KULJETUSPALVELUT OVAT UUDISTUMASSA VAASASSA
Vaasassa on meneillä kuljetuspalveluiden uudistaminen, joka koskee henkilöitä, joilla on liikkumisen kanssa vaikeuksia. Kuljetuspalveluita järjestetään vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisille henkilöille, sosiaalihuoltolain mukaisia senioribussikuljetuksia ikä-ihmisille ja sekä palvelubussi, joka palvelee myös kaikkia henkilöitä joilla on hankaluuksia liikkumisen kanssa, osana avointa joukkoliikennettä.
Nyt suunnitellussa uudistuksessa on tarkoitus parantaa kuljetuksia niin ettei esimerkiksi senioribussissa, jonne mahtuu useita asiakkaita kerralla, olisi vain yksi matkustaja. Vuorostaan taksi- kuljetuksissa mietitään voiko useampi taksinkäyttäjä matkustaa yhtä aikaa esim. johonkin säännölliseen kerhoon tai vastaavaan tilaisuuteen. Matkojen yhdistely on käytössä monessa kunnassa ja näitä kokemuksia olemme huomioineet suunnitelmissamme.
Vaikeavammaisten asiakkaiden matkojen lukumäärä tulee pysymään samana kuin aiemmin (18 matkaa/kk sekä työ- ja opiskelumatkat). Lakisääteiset palvelut tulevat siis säilymään, mutta toteuttamisessa on tarkoitus tehdä uudistuksia.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 19.5.2014. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy virkamiesten esittämän suunnitelman, lähdetään suunnittelemaan käytännön toimintaa. Tavoitteena on saattaa uudistus voimaan keväällä 2015.
Kaupunki tiedottaa aktiivisesti uudistuksen etenemisestä. Voit seurata sitä myös täällä blogissa.
Heidi Hirsimäki Marianne Niemi
Vaasan kaupungin hankintajohtaja Vaasan kaupungin vammaispalvelut/joht. sosiaalityöntekijä
Nyt suunnitellussa uudistuksessa on tarkoitus parantaa kuljetuksia niin ettei esimerkiksi senioribussissa, jonne mahtuu useita asiakkaita kerralla, olisi vain yksi matkustaja. Vuorostaan taksi- kuljetuksissa mietitään voiko useampi taksinkäyttäjä matkustaa yhtä aikaa esim. johonkin säännölliseen kerhoon tai vastaavaan tilaisuuteen. Matkojen yhdistely on käytössä monessa kunnassa ja näitä kokemuksia olemme huomioineet suunnitelmissamme.
Vaikeavammaisten asiakkaiden matkojen lukumäärä tulee pysymään samana kuin aiemmin (18 matkaa/kk sekä työ- ja opiskelumatkat). Lakisääteiset palvelut tulevat siis säilymään, mutta toteuttamisessa on tarkoitus tehdä uudistuksia.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 19.5.2014. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy virkamiesten esittämän suunnitelman, lähdetään suunnittelemaan käytännön toimintaa. Tavoitteena on saattaa uudistus voimaan keväällä 2015.
Kaupunki tiedottaa aktiivisesti uudistuksen etenemisestä. Voit seurata sitä myös täällä blogissa.
Heidi Hirsimäki Marianne Niemi
Vaasan kaupungin hankintajohtaja Vaasan kaupungin vammaispalvelut/joht. sosiaalityöntekijä
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Miten elämäni muuttui kun pääsin Vaasan Seudun Yhdistykseen työkokeiluun ja sen kautta vapaaehtoiseksi
Tässä nyt muistelen, minkälainen sohvaperuna olin 2 vuotta sitten, kun asustelin vanhempieni luona ja olin niistä riippuvainen. Yhtenä päivänä sain mahdollisuuden päästä työkokeiluun Vaasan Seudun Yhdistykseen. Olin kyllä heti mukana meiningissä. Sain tietoa että on olemassa Nuorille suuntautuva ryhmä joka toimii sekä valtakunnallisesti sekä paikallisesti eli NUORISOYYHTEISTYÖ SEITTI.
Seitti tarjoaa liikuntavammaisille sekä pitkäaikaissairaille nuorille erilaista toimintaa. Olin heti innoissani kun sain mahdollisuuden päästä mukaan valtakunnalliseen toimintaan. Seitistä olen saanut vertaistukea, hyviä ystäviä ja ideoita paikalliseen toimintaan. Mutta niin kuin jokainen aloitta pienistä asioista niin tein myös minäkin paikallisesta Seitistä ja kuinka järjestää kiva mutta houkutteleva tapahtuma.
Kävin kokemuskoulutus kurssin jossa koulutetaan kertomaan omista kokemuksista. Valitsin että kerron epilepsiasta koska se on osa minun elämää ja tulee aina olemaan ja halusin myös kertoa siitä koska se on piiloutuva mutta vakava sairaus. Tämän kautta pääsin Epilepsialiiton nuorten jaostoon Nuoret liekit toimintaan, jossa me mietitään nuorten toimintaa ym. Kokemuskouluttajana on aivan mahtava olla. Olen saanut paljon enemmän itsevarmuutta kun menen ryhmän eteen kertomaan oman elämän tarinan - olen oma iloinen itseni. Ennen en olisi edes pystynyt siihen siis olla ryhmän edessä. Koulussa olin sydän kurkussa kun menin kertomaan jotakin luokan eteen ryhmässä tai yksin.
Kun aloitin työkokeilun, Vaasan Seudun Yhdistyksessä olin ujo. Halusin oppia asioita omassa tahdissa. Ja kyllä se oma juttu sitten löytyi. Olin saanut uusia työkavereita tukiverkoston ja paikan jonne halusin tulla yhä uudestaan. Suurimman vaikutuksen teki se että ihmiset eivät katsoneet vammaa vaan ainoastaan positiivista asennetta sekä sain tukea uusien asioiden oppimiseen.
Kun työkokeiluni oli loppu, kysyin Vasan Seudun Yhdistyksen projektipäälliköltä että voisinko jäädä VSY:lle vapaaehtoiseksi, koska minulla oli kuitenkin Seitti jonka kanssa puuhasin ja hääräsin. Sain jäädä. Ja se on ollut ehkä elämäni paras asia. Jos en olisi täällä ihmisten ilmoilla, niin olisin varmaan vielä vanhempieni kotinurkissa ja kököttäisin telkkarin edessä päivät pitkät
Nykyään asun vuokralla yksiössä jossa olen asunut noin vuoden. Minulla on henkilökohtainen avustaja. Muuttaminen pois kotoa ei varmaan olisi ollut mahdollista ilman vapaaehtoistyöpaikastani saamaani tietoa mahdollisuuksista, palvelusuunnitelmaa ja tietoja mistä hakea eri palveluita. Minä ja vanhempani emme osanneet etsiä oikeita palveluita ja muuttaminen pois kotoa oli tärkeä asia minulle koska halusin tehdä omia päätöksiä mitä on tärkeätä jokaisen nuoren elämässä vammainen tai ei!!
Nykyään vietän päivät VSY:llä tai sitten junassa matkustaen pitkin Suomea erilaisissa palavereissa. Ei voi muuta kun sanoa että tykkään vapaaehtoistyöstäni, koska olen saanut oppia uusia asioita. Tietysti toivoisin palkallista työtä minulle ja myös muille liikuntarajoitteisille.
Mutta monessa mukana oleva nainen niin kyllä se aika tuppaa täyttyä eri tapahtumista eri liitoissa sekä palavereista
Vappuaattona 2014
Sofi Djupsjöbacka
Nuorisoyhteistyö Seitti
Nuoret liekit
torstai 13. maaliskuuta 2014
”Et ole tervetullut tänne, eikä sillä väliä”
Tällaiselta tuntuu, kun pystyy liikkumaan ainoastaan pyörätuolin avulla.
Kaupungilla törmää jatkuvasti siihen, ettei pääse sinne, minne muut pääsevät. On sitten kyseessä kahvila, kauppa, ravintola, baari, juhlasali, taidemuseo, esteenä ovat korkeat kynnykset, kapeat ovet, portaat ja liian pienet wc-tilat. Näihin esteisiin törmää, jos liikkuu pyörätuolilla, rollaattorilla tai keppien kanssa. Näkövammaisilla ja kuulovammaisilla on lisäksi myös omat esteensä, joita he jatkuvasti kaupungissa kohtaavat.
”Et ole tervetullut tänne, eikä sillä väliä”. Onko sillä väliä? Jo perustuslakimme kieltää ihmisten asettamisen ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Siksi jokainen esteitä täynnä oleva paikka rikkoo perustuslakiamme. Se on itse asiassa aika vakava rikkomus, eikö olekin?
Lisäksi Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53. pykälä liikkumisesteettömästä rakentamisesta toteaa, että ”hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut”. Hyvin selkeää tekstiä, joka ei jätä tulkinnanvaraa. Myös ”Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset”. Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
Vaasassa on toki tehty paljon esteettömyyden edistämiseksi. Vaasan kaupungilla on oma esteettömyyssuunnitelma vuosille 2011–2015.
Ohjelmassa on runsaasti tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, joilla esteettömyyttä voidaan kaupungissa kehittää. Myös Vaasan kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010-2013 on otsikoitukin ”Kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Vaasaa”, ja se samoinkin esteettömyyssuunnitelmakin, pureutuu esteettömyysasiaan. Meillä on myös jo useamman vuoden ajan ollut kaupungissa oma vammais- ja esteettömyysasiamies sekä aktiivinen vammaisneuvosto. Tahtoa löytyy, mutta miksi esteettömyysasia ei etene?
Osasyy on tietämättömyys. Eivät kaikki esteitä täynnä olevat paikat ole ilkeyttään kaukana esteettömyydestä, vaan ne eivät kenties ole kohdanneet esteettömyysasioita. Ne eivät ole tulleet itse ajatelleeksi asiaa, eikä kukaan ole niiltä esteettömyyttä vaatinutkaan. Katseen voi suunnata vaikkapa rakennusvalvontaan. Toimiiko se? Ajetaanko siellä oikeasti esteettömyyttä? Toinen syy voi olla, ja usein onkin, raha.
Esteettömyysongelma tiedostetaan ja sille haluttaisiin tehdä jotain, mutta rahaa asian korjaamiseen ei ole eikä löydy. Niinpä asia pysyy samanlaisena vuodesta toiseen.
Emme voi vain valitella tilannetta, esteettömyyden toteutuminen vaatii toimenpiteitä. Kaupunkilaisten ikääntyminen lisää esteettömyyden merkitystä entisestään. Esteetön ympäristö ottaa huomioon eri tavoin toimintaesteiset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja ikääntyvät.
Esteettömyys ei ole keneltäkään pois. Hyvin toteutunut esteettömyys tuo varmasti säästöjä, koska kuntalaiset voivat toimia ja liikkua itsenäisesti ja monipuolisesti.
Koska raha tuntuu olevan niin iso ongelma esteettömyyden toteutumisessa, jätin valtuuston kokouksessa 17.2. aloitteen kaupungin esteettömyyden edistämisestä rahaston avulla:
”Esitän, että Vaasan kaupunki perustaa esteettömyysrahaston (esimerkiksi 75 000 euroa), josta kaupungissa toimivat yhteisöt, yhdistykset ja yritykset voivat hakea avustusta toimitilojensa esteettömyyden parantamiseksi. Voisi selvittää myös, olisiko alkupääomaan mahdollisuus saada tukea säätiöiltä ja rahastoilta, jolloin Vaasan kaupunki kattaisi puuttuvan osan tavoitepääomasta.
Vaasan kaupungissa esteettömyys ei ole toteutunut toivotulla tavalla, vaikka kaupunki on pyrkinyt edistämään sitä. Monet liikkeet, nuorisotalot, työväentalot ja muut toimitilat ovat edelleen liikuntaesteisten ja apuvälineiden kanssa liikkuvien saavuttamattomissa.
Moni pieni yritys ja yhdistys tekisi mielellään toimitilojaan esteettömämmiksi esimerkiksi rakentamalla sisääntuloon luiskan ja tiloihinsa esteettömän wc-tilan, mutta hanke jää yleensä toteutumatta sen takia, ettei niillä ole siihen rahaa. Jos kaupungilla olisi ns. esteettömyysrahasto, josta voisi hakemuksella saada esim. osarahoituksen esteettömyyshankkeeseen, esteettömyyshankkeita toteutuisi entistä enemmän ja kaupunki viestisi, että tämä asia on kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta erittäin tärkeä.”
Aloite kiersi valtuustosalissa kokouksen aikana ja yli puolet valtuutetuista laittoi nimensä paperiin, mikä kertoo valtuutettujen myönteisestä suhtautumisesta aloitteeseen. Aloite lähtee nyt kierrokselle kaupungin rattaistossa, ja sen käsittelyssä voi mennä hyvinkin pitkä aika. On mielenkiintoista, miten aloitteeseen siellä suhtaudutaan. Toivottavasti sille näytetään vihreää valoa ja toivottavasti aloite palaa hyvin pian takaisin valtuuston kokoukseen.
Olisi hienoa, jos saisimme rahaston tai avustusmäärärahan esteettömien hankkeiden toteuttamiseksi.
Eeva Simons
kaupunginvaltuutettu
Vihreät
Kaupungilla törmää jatkuvasti siihen, ettei pääse sinne, minne muut pääsevät. On sitten kyseessä kahvila, kauppa, ravintola, baari, juhlasali, taidemuseo, esteenä ovat korkeat kynnykset, kapeat ovet, portaat ja liian pienet wc-tilat. Näihin esteisiin törmää, jos liikkuu pyörätuolilla, rollaattorilla tai keppien kanssa. Näkövammaisilla ja kuulovammaisilla on lisäksi myös omat esteensä, joita he jatkuvasti kaupungissa kohtaavat.
”Et ole tervetullut tänne, eikä sillä väliä”. Onko sillä väliä? Jo perustuslakimme kieltää ihmisten asettamisen ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Siksi jokainen esteitä täynnä oleva paikka rikkoo perustuslakiamme. Se on itse asiassa aika vakava rikkomus, eikö olekin?
Lisäksi Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53. pykälä liikkumisesteettömästä rakentamisesta toteaa, että ”hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut”. Hyvin selkeää tekstiä, joka ei jätä tulkinnanvaraa. Myös ”Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset”. Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
Vaasassa on toki tehty paljon esteettömyyden edistämiseksi. Vaasan kaupungilla on oma esteettömyyssuunnitelma vuosille 2011–2015.
Ohjelmassa on runsaasti tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, joilla esteettömyyttä voidaan kaupungissa kehittää. Myös Vaasan kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010-2013 on otsikoitukin ”Kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Vaasaa”, ja se samoinkin esteettömyyssuunnitelmakin, pureutuu esteettömyysasiaan. Meillä on myös jo useamman vuoden ajan ollut kaupungissa oma vammais- ja esteettömyysasiamies sekä aktiivinen vammaisneuvosto. Tahtoa löytyy, mutta miksi esteettömyysasia ei etene?
Osasyy on tietämättömyys. Eivät kaikki esteitä täynnä olevat paikat ole ilkeyttään kaukana esteettömyydestä, vaan ne eivät kenties ole kohdanneet esteettömyysasioita. Ne eivät ole tulleet itse ajatelleeksi asiaa, eikä kukaan ole niiltä esteettömyyttä vaatinutkaan. Katseen voi suunnata vaikkapa rakennusvalvontaan. Toimiiko se? Ajetaanko siellä oikeasti esteettömyyttä? Toinen syy voi olla, ja usein onkin, raha.
Esteettömyysongelma tiedostetaan ja sille haluttaisiin tehdä jotain, mutta rahaa asian korjaamiseen ei ole eikä löydy. Niinpä asia pysyy samanlaisena vuodesta toiseen.
Emme voi vain valitella tilannetta, esteettömyyden toteutuminen vaatii toimenpiteitä. Kaupunkilaisten ikääntyminen lisää esteettömyyden merkitystä entisestään. Esteetön ympäristö ottaa huomioon eri tavoin toimintaesteiset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja ikääntyvät.
Esteettömyys ei ole keneltäkään pois. Hyvin toteutunut esteettömyys tuo varmasti säästöjä, koska kuntalaiset voivat toimia ja liikkua itsenäisesti ja monipuolisesti.
Koska raha tuntuu olevan niin iso ongelma esteettömyyden toteutumisessa, jätin valtuuston kokouksessa 17.2. aloitteen kaupungin esteettömyyden edistämisestä rahaston avulla:
”Esitän, että Vaasan kaupunki perustaa esteettömyysrahaston (esimerkiksi 75 000 euroa), josta kaupungissa toimivat yhteisöt, yhdistykset ja yritykset voivat hakea avustusta toimitilojensa esteettömyyden parantamiseksi. Voisi selvittää myös, olisiko alkupääomaan mahdollisuus saada tukea säätiöiltä ja rahastoilta, jolloin Vaasan kaupunki kattaisi puuttuvan osan tavoitepääomasta.
Vaasan kaupungissa esteettömyys ei ole toteutunut toivotulla tavalla, vaikka kaupunki on pyrkinyt edistämään sitä. Monet liikkeet, nuorisotalot, työväentalot ja muut toimitilat ovat edelleen liikuntaesteisten ja apuvälineiden kanssa liikkuvien saavuttamattomissa.
Moni pieni yritys ja yhdistys tekisi mielellään toimitilojaan esteettömämmiksi esimerkiksi rakentamalla sisääntuloon luiskan ja tiloihinsa esteettömän wc-tilan, mutta hanke jää yleensä toteutumatta sen takia, ettei niillä ole siihen rahaa. Jos kaupungilla olisi ns. esteettömyysrahasto, josta voisi hakemuksella saada esim. osarahoituksen esteettömyyshankkeeseen, esteettömyyshankkeita toteutuisi entistä enemmän ja kaupunki viestisi, että tämä asia on kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta erittäin tärkeä.”
Aloite kiersi valtuustosalissa kokouksen aikana ja yli puolet valtuutetuista laittoi nimensä paperiin, mikä kertoo valtuutettujen myönteisestä suhtautumisesta aloitteeseen. Aloite lähtee nyt kierrokselle kaupungin rattaistossa, ja sen käsittelyssä voi mennä hyvinkin pitkä aika. On mielenkiintoista, miten aloitteeseen siellä suhtaudutaan. Toivottavasti sille näytetään vihreää valoa ja toivottavasti aloite palaa hyvin pian takaisin valtuuston kokoukseen.
Olisi hienoa, jos saisimme rahaston tai avustusmäärärahan esteettömien hankkeiden toteuttamiseksi.
Eeva Simons
kaupunginvaltuutettu
Vihreät
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Unelmien täyttymys ja jäähallin savutettavuuden kehittäminen !
UNELMIEN TÄYTTYMYS?
Olin katsomassa tuon Sportin ratkaisevan matsin. Ei vaan kaikki varmasti on kuullut 'kabinettiratkaisusta'. Kaikki on tullut siihen pisteeseen, että raha on tärkeää, mikä on sääli. Pohjanmaan kokoinen aukko puuttui liigakartalta ja se haluttiin hyödyntää.
Olen erityinen urheilunseuraaja, sillä liikun omalla tuolilla peleihin siis pyörätuolillani. On tullut jokunen jäähalli tullut nähtyä 20 vuoden aikana. Vaasan jäähallissa on hyvin esteettömyys huomioitu. Hissi on hyvä ja tiloissa pääsee liikkumaan. Pyörätuoleille on varattu erillinen tasanne, johon mahtuu vain viisi tuolia vierekkäin ja jos ei ehdi paikalle ajoissa niin näkyvyyttä ei ole. Avustaja on päässyt maksutta.
Viikonlopun Sportin pelissä olleena heräsi huoli inva-paikkojen riittävyydestä liigapeleissä, koska on vain 5 paikkaa josta näkee kentälle. Liigakarsinnoissa ja mestiksen play-offeissa on aina osa jäänyt ilman paikkaa. Edellisessä pelissä jopa mestiksen runkosarjapelissä(!) yksi henkilö, joka oli maksanut lipusta reilut 10 euroa, joutui katsomaan peliä minun takaani samalta tasolta eikä nähnyt oikeastaan yhtään mitään. Mielestäni uusille paikoille on tarvetta.
Onko nykyistä inva- katsomon parvea mahdollisuus laajentaa, tai korottaa takaa että olisi 2 tasoa? Tai vapautuisko Olvi Pubin parvi lisäpaikoiksi pyörätuolista katsojille. Nyt laajennusosaan on tulossa fanipubi? Tai olisiko A-katsomon taakse mahdollista tehdä lisää paikkoja? Tampereella on esim. molemmissa päädyissä 2x6 paikkaa eli n. 25 paikkaa eli 0,3% katsojakapasiteetista. Vaasassa nyt tällä hetkellä 5 inva -paikkaa eli prosentuaalisesti nykyisellä 3800 kapasiteetilla 0,1% ja nyt kun kapasiteetti nousee 4300 niin prosentuaalisesti paikkoja on liian vähän ellei niitä lisätä. Tässä vähän matematiikkaa yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.
PS. Kiitos vielä Sportin organisaatiolle liigaunelman toteuttamisesta. Toivottavasti urheilullisuus nousee tulevaisuudessa vielä suurempaan arvoon suomen jääkiekossa karsintojen muodossa.
Tommi Hautamäki
Sportin kannattaja vuodesta 1995
Olin katsomassa tuon Sportin ratkaisevan matsin. Ei vaan kaikki varmasti on kuullut 'kabinettiratkaisusta'. Kaikki on tullut siihen pisteeseen, että raha on tärkeää, mikä on sääli. Pohjanmaan kokoinen aukko puuttui liigakartalta ja se haluttiin hyödyntää.
Olen erityinen urheilunseuraaja, sillä liikun omalla tuolilla peleihin siis pyörätuolillani. On tullut jokunen jäähalli tullut nähtyä 20 vuoden aikana. Vaasan jäähallissa on hyvin esteettömyys huomioitu. Hissi on hyvä ja tiloissa pääsee liikkumaan. Pyörätuoleille on varattu erillinen tasanne, johon mahtuu vain viisi tuolia vierekkäin ja jos ei ehdi paikalle ajoissa niin näkyvyyttä ei ole. Avustaja on päässyt maksutta.
Viikonlopun Sportin pelissä olleena heräsi huoli inva-paikkojen riittävyydestä liigapeleissä, koska on vain 5 paikkaa josta näkee kentälle. Liigakarsinnoissa ja mestiksen play-offeissa on aina osa jäänyt ilman paikkaa. Edellisessä pelissä jopa mestiksen runkosarjapelissä(!) yksi henkilö, joka oli maksanut lipusta reilut 10 euroa, joutui katsomaan peliä minun takaani samalta tasolta eikä nähnyt oikeastaan yhtään mitään. Mielestäni uusille paikoille on tarvetta.
Onko nykyistä inva- katsomon parvea mahdollisuus laajentaa, tai korottaa takaa että olisi 2 tasoa? Tai vapautuisko Olvi Pubin parvi lisäpaikoiksi pyörätuolista katsojille. Nyt laajennusosaan on tulossa fanipubi? Tai olisiko A-katsomon taakse mahdollista tehdä lisää paikkoja? Tampereella on esim. molemmissa päädyissä 2x6 paikkaa eli n. 25 paikkaa eli 0,3% katsojakapasiteetista. Vaasassa nyt tällä hetkellä 5 inva -paikkaa eli prosentuaalisesti nykyisellä 3800 kapasiteetilla 0,1% ja nyt kun kapasiteetti nousee 4300 niin prosentuaalisesti paikkoja on liian vähän ellei niitä lisätä. Tässä vähän matematiikkaa yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.
PS. Kiitos vielä Sportin organisaatiolle liigaunelman toteuttamisesta. Toivottavasti urheilullisuus nousee tulevaisuudessa vielä suurempaan arvoon suomen jääkiekossa karsintojen muodossa.
Tommi Hautamäki
Sportin kannattaja vuodesta 1995
tiistai 25. helmikuuta 2014
HARVINAISET SAIRAUDET - tapahtuma 26.2.2014
HYVÄÄ HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN PÄIVÄÄ! (Rave Disease Day)
Mikä on harvinainen sairaus
Harvinaiset sairaudet ovat henkeä uhkaavia tai kroonisia sairauksia, joiden esiintyvyys on alhainen. Euroopan unionin mittarin mukaan harvinaisuus määritellään 1 sairastava/ 2000 asukasta kohti. Monen harvinaisen sairauden esiintyvyydestä ei ole kuitenkaan tarkkaa tieto ja siksi käytännössä sairauden vakavuus ja seuraamukset ovatkin tärkeimpiä tekijöitä. Erilaisia harvinaisia sairauksia arvioidaan olevan n. 6000 - 8000 kaikilla lääketieteen aloilla. Sairastavia EU:n alueella harvinaiset sairaudet tai vammat koskettavat arviolta 27 - 36 miljoonaa ihmistä. Useimmat perinnölliset sairaudet ovat harvinaisia, mutta kaikki harvinaiset eivät ole perinnöllisiä.
Harvinainen sairaus aiheuttaa yleensä monia ongelmia:
- diagnoosin saaminen voi viivästyä jopa vuosia, koska sairautta ei tunnisteta
- valtaosaan harvinaisista sairauksista ei ole hoitoa
- asiantuntijoiden ja kokemustiedon löytäminen on vaikeaa
- tietoa sairaudesta ei monesti ole tarjolla omalla äidinkielellä
- vertaistuen löytäminen on vaikeaa
- potilaiden pieni määrä vaikeuttaa tutkimusta ja lääkekehittelyä
Sairastavalle tilanne on monesti todella raskas ja voimia vievää. Kun ei tiedetä mikä on vialla, alkaa jo välillä itsekin epäillä, että kuvittelenko koko asian. Hoitohenkilöstön tietämättömyys tuntuu usein siltä, että he eivät ota oireitani todesta eivätkä välitä. Tuntuu, että olen hankala, vaikea, ainut "outo lintu" koko maailmassa, jota kukaan ei ymmärrä. Jos oireet eivät näy päällepäin, asiasta ei välttämättä edes puhua muille. Eivät ne kuitenkaan ymmärtäisi...
EU mukana kehittämässä
Harvinaisten sairauksien aiheuttamien mittavien ongelmien vuoksi myös Euroopan unioni on tarttunut asiaan.
EU:ssa yhteistyöllä tavoitellaan jäsenvaltiossa hajallaan olevien niukkojen voimavarojen yhdistämistä. Komissio antoi 8.11.2008 harvinaisia sairauksia koskevan tiedonannon. Siinä asetettiin kolme strategista päämäärää: parantaa harvinaisten sairauksien tunnistamista ja tunnettuutta, tukea harvinaisten sairauksien kansallisten ohjelmien luomista sekä vahvistaa harvinaisiin sairauksiin liittyvää yhteistyötä Euroopassa. EU:n neuvosto hyväksyi 9.6.2009 harvinaisia sairauksia koskevan suosituksen. Siinä painopisteeksi asetetaan harvinaisia sairauksia koskevien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen jäsenvaltiossa vuoteen 2013 mennessä. Muita painopisteitä ovat tutkimuksen, osaamiskeskusten ja jäsenvaltioiden välisten asiantuntijaverkostojen tukeminen tiedon jakamiseksi. Suosituksessa korostetaan myös potilasjärjestöjen merkitystä harvinaisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen.
Suomen oma ohjelma julkistetaan
Suomessa Sosiaali- ja Terveysministeriön asettama ohjausryhmä on valmistellut asiaa vuosina 2012–13. Ohjelman luovutus peruspalveluministerille pitäisi suunnitelmien mukaan tapahtua tässä helmikuun aikana.
Ryhmän tavoitteena on edistää suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä olevan tiedon ja kokemuksen käyttöä harvinaisia sairauksia sairastavien hyväksi. Lisäksi halutaan parantaa tutkimuksen ja hoidon yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Suosituksessa korostetaan myös potilasjärjestöjen merkitystä harvinaisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen. Harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien aito huoli liittyy ohjelman painottumiseen terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan, vaikka oikean diagnoosin saamisen lisäksi sairastuneiden elämänlaadun kannalta yhtä tärkeää on hoidon, kuntoutuksen, palveluiden ja tukitoimien oikea-aikainen järjestyminen.
Järjestöjen yhteistyöverkosto
Suomessa aloitti vuonna 1995 toimintansa Harvinaiset -verkosto. Se on valtakunnallinen harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Toiminnassa mukana olevat yhteisöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka edustavat tai tuottavat palveluita harvinaisiin sairaus- tai vammaryhmiin kuuluville ihmisille. Lisätietoa verkostosta löytyy www.harvinaiset.fi.
Kansainvälistä Harvinaisten sairauksien päivää vietetään virallisesti 29.2. Kun ei ole karkausvuosi, päivää vietetään 28.2.
Tapaaminen 26.2.2014 Vaasassa
Tänä vuonna Vaasa ottaa pienen varaslähdön ja viettää päivää jo ke 26.2. klo 17.30 alkaen Pohjanmaan museossa. Jos olet kiinnostunut harvinaisista sairauksista tai haluat kuulua harvinaisten joukkoon, ota yhteyttä vammaisneuvostoon, niin saat asiasta lisätietoja. Porukassa et ole yksin harvinainen!
Kirjoittaja on Marjo Luomanen, Vaasan Harvinaiset-verkoston jäsen
Mikä on harvinainen sairaus
Harvinaiset sairaudet ovat henkeä uhkaavia tai kroonisia sairauksia, joiden esiintyvyys on alhainen. Euroopan unionin mittarin mukaan harvinaisuus määritellään 1 sairastava/ 2000 asukasta kohti. Monen harvinaisen sairauden esiintyvyydestä ei ole kuitenkaan tarkkaa tieto ja siksi käytännössä sairauden vakavuus ja seuraamukset ovatkin tärkeimpiä tekijöitä. Erilaisia harvinaisia sairauksia arvioidaan olevan n. 6000 - 8000 kaikilla lääketieteen aloilla. Sairastavia EU:n alueella harvinaiset sairaudet tai vammat koskettavat arviolta 27 - 36 miljoonaa ihmistä. Useimmat perinnölliset sairaudet ovat harvinaisia, mutta kaikki harvinaiset eivät ole perinnöllisiä.
Harvinainen sairaus aiheuttaa yleensä monia ongelmia:
- diagnoosin saaminen voi viivästyä jopa vuosia, koska sairautta ei tunnisteta
- valtaosaan harvinaisista sairauksista ei ole hoitoa
- asiantuntijoiden ja kokemustiedon löytäminen on vaikeaa
- tietoa sairaudesta ei monesti ole tarjolla omalla äidinkielellä
- vertaistuen löytäminen on vaikeaa
- potilaiden pieni määrä vaikeuttaa tutkimusta ja lääkekehittelyä
Sairastavalle tilanne on monesti todella raskas ja voimia vievää. Kun ei tiedetä mikä on vialla, alkaa jo välillä itsekin epäillä, että kuvittelenko koko asian. Hoitohenkilöstön tietämättömyys tuntuu usein siltä, että he eivät ota oireitani todesta eivätkä välitä. Tuntuu, että olen hankala, vaikea, ainut "outo lintu" koko maailmassa, jota kukaan ei ymmärrä. Jos oireet eivät näy päällepäin, asiasta ei välttämättä edes puhua muille. Eivät ne kuitenkaan ymmärtäisi...
EU mukana kehittämässä
Harvinaisten sairauksien aiheuttamien mittavien ongelmien vuoksi myös Euroopan unioni on tarttunut asiaan.
EU:ssa yhteistyöllä tavoitellaan jäsenvaltiossa hajallaan olevien niukkojen voimavarojen yhdistämistä. Komissio antoi 8.11.2008 harvinaisia sairauksia koskevan tiedonannon. Siinä asetettiin kolme strategista päämäärää: parantaa harvinaisten sairauksien tunnistamista ja tunnettuutta, tukea harvinaisten sairauksien kansallisten ohjelmien luomista sekä vahvistaa harvinaisiin sairauksiin liittyvää yhteistyötä Euroopassa. EU:n neuvosto hyväksyi 9.6.2009 harvinaisia sairauksia koskevan suosituksen. Siinä painopisteeksi asetetaan harvinaisia sairauksia koskevien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen jäsenvaltiossa vuoteen 2013 mennessä. Muita painopisteitä ovat tutkimuksen, osaamiskeskusten ja jäsenvaltioiden välisten asiantuntijaverkostojen tukeminen tiedon jakamiseksi. Suosituksessa korostetaan myös potilasjärjestöjen merkitystä harvinaisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen.
Suomen oma ohjelma julkistetaan
Suomessa Sosiaali- ja Terveysministeriön asettama ohjausryhmä on valmistellut asiaa vuosina 2012–13. Ohjelman luovutus peruspalveluministerille pitäisi suunnitelmien mukaan tapahtua tässä helmikuun aikana.
Ryhmän tavoitteena on edistää suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä olevan tiedon ja kokemuksen käyttöä harvinaisia sairauksia sairastavien hyväksi. Lisäksi halutaan parantaa tutkimuksen ja hoidon yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Suosituksessa korostetaan myös potilasjärjestöjen merkitystä harvinaisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen. Harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien aito huoli liittyy ohjelman painottumiseen terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan, vaikka oikean diagnoosin saamisen lisäksi sairastuneiden elämänlaadun kannalta yhtä tärkeää on hoidon, kuntoutuksen, palveluiden ja tukitoimien oikea-aikainen järjestyminen.
Järjestöjen yhteistyöverkosto
Suomessa aloitti vuonna 1995 toimintansa Harvinaiset -verkosto. Se on valtakunnallinen harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Toiminnassa mukana olevat yhteisöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka edustavat tai tuottavat palveluita harvinaisiin sairaus- tai vammaryhmiin kuuluville ihmisille. Lisätietoa verkostosta löytyy www.harvinaiset.fi.
Kansainvälistä Harvinaisten sairauksien päivää vietetään virallisesti 29.2. Kun ei ole karkausvuosi, päivää vietetään 28.2.
Tapaaminen 26.2.2014 Vaasassa
Tänä vuonna Vaasa ottaa pienen varaslähdön ja viettää päivää jo ke 26.2. klo 17.30 alkaen Pohjanmaan museossa. Jos olet kiinnostunut harvinaisista sairauksista tai haluat kuulua harvinaisten joukkoon, ota yhteyttä vammaisneuvostoon, niin saat asiasta lisätietoja. Porukassa et ole yksin harvinainen!
Kirjoittaja on Marjo Luomanen, Vaasan Harvinaiset-verkoston jäsen
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Om vårt attitydtalko
Välkommen till den nystartade bloggen av Vasa handikappråd! Här på bloggen kommer du framöver att få läsa inlägg från sakkunniga, tjänstemän och människor som själv har ett handikapp eller representerar en handikapporganisation.
2013 valde vi i handikapprådet att jobba med attityder. Temat fortsätter även under detta år, och bloggen kommer att vara en av våra påverkanskanaler. Vi vill genom bloggen synliggöra de handikappades och långtidssjukas situation, och genom positiv attitydpåverkan verka för ett bättre samhälle.
Det är ibland hälsosamt att ge sig in i en liten tankelek. Vem som helst av oss kan i morgon hamna i en olycka som invalidiserar oss för resten av livet. Som kanske gör att vi inte mera kan gå. Eller tala. Eller se. Eller minnas. Hur skulle du då vilja bli bemött?
Låt oss därför respektera alla. Låt oss se alla människor som en resurs, oberoende om deras bidrag till vårt samhälle avviker lite från det vi är vana med.
Att jobba med attityder kräver tid. Resultaten kommer sakta men säkert. Men alla små positiva dåd som ord leder mot en förändring. Jag önskar dig härmed varmt välkommen att följa Vasa handikappråd här på bloggen! Vi blir också glada om du kommenterar eller skickar tips om teman att blogga kring.
Anne Salovaara-Kero
ordförande
Vasa handikappråd
Nedan ännu kort om vad Vasa handikappråd har i uppgift:
• främja myndigheternas, handikappade personers och handikapp- organisationernas samverkan
• följa med utvecklingen av handikappades situation
• följa stadsförvaltningens beslutfattande för handikappades del
• främja handikappades möjligheter att delta och påverka stadsförvaltningens beslutsfattande
• främja handikappades jämbördiga deltagande i samhällets olika funktioner
• följa utvecklingen av service, stödfunktioner och övriga förmåner som är avsedda för handikappade
• göra motioner och framställningar samt avge utlåtanden
2013 valde vi i handikapprådet att jobba med attityder. Temat fortsätter även under detta år, och bloggen kommer att vara en av våra påverkanskanaler. Vi vill genom bloggen synliggöra de handikappades och långtidssjukas situation, och genom positiv attitydpåverkan verka för ett bättre samhälle.
Det är ibland hälsosamt att ge sig in i en liten tankelek. Vem som helst av oss kan i morgon hamna i en olycka som invalidiserar oss för resten av livet. Som kanske gör att vi inte mera kan gå. Eller tala. Eller se. Eller minnas. Hur skulle du då vilja bli bemött?
Låt oss därför respektera alla. Låt oss se alla människor som en resurs, oberoende om deras bidrag till vårt samhälle avviker lite från det vi är vana med.
Att jobba med attityder kräver tid. Resultaten kommer sakta men säkert. Men alla små positiva dåd som ord leder mot en förändring. Jag önskar dig härmed varmt välkommen att följa Vasa handikappråd här på bloggen! Vi blir också glada om du kommenterar eller skickar tips om teman att blogga kring.
Anne Salovaara-Kero
ordförande
Vasa handikappråd
Nedan ännu kort om vad Vasa handikappråd har i uppgift:
• främja myndigheternas, handikappade personers och handikapp- organisationernas samverkan
• följa med utvecklingen av handikappades situation
• följa stadsförvaltningens beslutfattande för handikappades del
• främja handikappades möjligheter att delta och påverka stadsförvaltningens beslutsfattande
• främja handikappades jämbördiga deltagande i samhällets olika funktioner
• följa utvecklingen av service, stödfunktioner och övriga förmåner som är avsedda för handikappade
• göra motioner och framställningar samt avge utlåtanden
perjantai 7. helmikuuta 2014
Tervetuloa blogiimme! Välkommen!
Vaasan vammaisneuvosto seuraa aikaansa ja laajentaa toimintaansa tänne virtuaaliseen maailmaan. Olemme jo facebookissa(käythän tykkäämässä meitä!) ja tammikuun kokouksessa päätimme aloittaa myös bloggaamisen. Tulemme päivittämään blogia säännöllisesti ja saat lukea täältä niin virkamiesten kuin asiantuntijoiden mietteitä. Mutta ennen kaikkea saat blogia seuraamalla mahdollisuuden tutustua aktiivisiin järjestöihmisiin vammais- ja pitkäaikaissairaiden piiristä.
Bloggen kommer att på "Vasavis" vara tråspråkig, var och en som skriver här kommer att göra det på sitt eget modersmål. I morgon kommer den första svenska uppdateringen.
Miksi ihmeessä blogi? Näemme blogin tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana eri vammaisryhmien, päättäjien, virkamiesten ja muuten vain asioista kiinnostuneiden välillä. Tietoa lisäämällä voidaan vaikuttaa asenteisiin, ja siten parantaa eri vammais- ja pitkäaikaissairaiden elämän laatua.
Vuosi 2013 oli Vaasan vammaisneuvostolle aktiivinen. Päivitimme VAMPO:a, järjestimme eri tapahtumia ja panostimme laajalti vaikuttamistyöhön. 2013 teema ”asennetalkoot” jatkuukin tänä vuonna. Haluamme viestinnän keinoin tuoda esille niin positiivisia esimerkkejä, kuin kipukohtiakin.
Yhtenä kärkenä asennetalkoissa valitsimme vammaisten- ja pitkäaikaissairaiden työllisyyden parantamisen. Työllistymisen suurimpana esteenä kun on tiedon puute ja asenteet vammaisia kohtaan.
Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa on noin 70 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain 60 prosentilla on työpaikka. Pitkäaikaissairaat mukaan lukien Suomessa on 200 000 henkilöä jotka voisivat työllistyä tukitoimenpitein. Kun väestön ikärakenne muuttuu ja työllisten määrä vähenee, ovat vammaiset tärkeä työvoimaresurssi.
Vammaiset ovatkin Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa asiantuntevalla töiden ja työolojen mukauttamisella, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimus. Mukauttamisella tarkoitetaan työtilojen, työtehtävien tai työaikojen yksilöllistä räätälöintiä. Esimerkiksi osa-aikatyö on selkeä ratkaisu, jolla vammaisten työelämään osallistumista voidaan tuki. Myös myönteisellä asenteisiin vaikuttamisella on suuri vaikutus.
Vaasan vammaisneuvoston puheenjohtajana toivotankin nyt juuri Sinut lämpimästi tervetulleeksi seuraamaan blogiamme. Olen myös todella iloinen jos haluat käydä kommentoimassa tätä tai tulevia juttujamme. Yhdessä voimme vaikuttaa kaikkien elämän laadun parantamiseksi!
Anne Salovaara-Kero
puheenjohtaja
Vaasan vammaisneuvosto
Bloggen kommer att på "Vasavis" vara tråspråkig, var och en som skriver här kommer att göra det på sitt eget modersmål. I morgon kommer den första svenska uppdateringen.
Miksi ihmeessä blogi? Näemme blogin tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana eri vammaisryhmien, päättäjien, virkamiesten ja muuten vain asioista kiinnostuneiden välillä. Tietoa lisäämällä voidaan vaikuttaa asenteisiin, ja siten parantaa eri vammais- ja pitkäaikaissairaiden elämän laatua.
Vuosi 2013 oli Vaasan vammaisneuvostolle aktiivinen. Päivitimme VAMPO:a, järjestimme eri tapahtumia ja panostimme laajalti vaikuttamistyöhön. 2013 teema ”asennetalkoot” jatkuukin tänä vuonna. Haluamme viestinnän keinoin tuoda esille niin positiivisia esimerkkejä, kuin kipukohtiakin.
Yhtenä kärkenä asennetalkoissa valitsimme vammaisten- ja pitkäaikaissairaiden työllisyyden parantamisen. Työllistymisen suurimpana esteenä kun on tiedon puute ja asenteet vammaisia kohtaan.
Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa on noin 70 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain 60 prosentilla on työpaikka. Pitkäaikaissairaat mukaan lukien Suomessa on 200 000 henkilöä jotka voisivat työllistyä tukitoimenpitein. Kun väestön ikärakenne muuttuu ja työllisten määrä vähenee, ovat vammaiset tärkeä työvoimaresurssi.
Vammaiset ovatkin Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa asiantuntevalla töiden ja työolojen mukauttamisella, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimus. Mukauttamisella tarkoitetaan työtilojen, työtehtävien tai työaikojen yksilöllistä räätälöintiä. Esimerkiksi osa-aikatyö on selkeä ratkaisu, jolla vammaisten työelämään osallistumista voidaan tuki. Myös myönteisellä asenteisiin vaikuttamisella on suuri vaikutus.
Vaasan vammaisneuvoston puheenjohtajana toivotankin nyt juuri Sinut lämpimästi tervetulleeksi seuraamaan blogiamme. Olen myös todella iloinen jos haluat käydä kommentoimassa tätä tai tulevia juttujamme. Yhdessä voimme vaikuttaa kaikkien elämän laadun parantamiseksi!
Anne Salovaara-Kero
puheenjohtaja
Vaasan vammaisneuvosto
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Blogi - Blogget
Vaasan kaupungin vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin kaupungissa.
Vammaisneuvoston blogi on suunnattu vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa sekä julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutuskanavaksi.
Vasa stads handikappråd är stadens och inom dess område fungerande funktionshindrade personers, deras anhörigas och handikapporganisationernas samarbetsorgan i staden.
Blogget är ett sätt att möjliggöra dialog mellan de funktionshindrade personer eller deras anhöriga och den offentliga eller privata sektorn.
Vammaisneuvoston blogi on suunnattu vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa sekä julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutuskanavaksi.
Vasa stads handikappråd är stadens och inom dess område fungerande funktionshindrade personers, deras anhörigas och handikapporganisationernas samarbetsorgan i staden.
Blogget är ett sätt att möjliggöra dialog mellan de funktionshindrade personer eller deras anhöriga och den offentliga eller privata sektorn.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)