KESÄTYÖ VAASAN ESTEETTÖMYYDENKARTOITTJANA
Olen Krister, 23-vuotias. Opiskelen englantia vielä tällä hetkellä Vaasan yliopistossa. Olen ollut töissä esteettömyydenkartoittajana Vaasan kaupungilla toukokuun puolestavälistä asti. Itselläni on synnynnäinen näkövamma, jonka ansiosta minulla on varsin paljon omakohtaista tietoa näkövammaisten tarpeista erilaisissa liikkeissä.
Opiskelijoilla on sen verran rajoitetusti rahaa käytettävissä, jotta kesätyötä olisi melkein pakko saada, edellisestä kesätyöpaikasta onkin jo kolme vuotta aikaa huolimatta säännöllisestä hakemuksien lähetyksestä. Muutamina vuosina tuntuikin erittäin turhauttavalta, ja alkoikin tuntua ettei näkövammainen ihminen voi erottua positiivisesti ”normaalien” ihmisten joukosta työnhaussa. Yritin aina näistä epäonnistumisista huolimatta ajatella asiaa niin, että minäpäs sitten haen sellaisiin paikkoihin, jossa hakemuksestani ei varmastikaan kieltäydytä. Nämä kesät vietiin siis festareilla talkootyöntekijänä Seinäjoella, Turussa ja Tampereella.
Työjakson aikana kaupungilla minulla oli varsin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Ensisijaisesti kävin kartoittamassa keskustan alueen liikkeitä ja Vaasan kaupungin toimipisteitä, jotta kaupunki saisi tiedon ansaitsisiko ne hienon Vaasa kaikille tarran. Työn tuloksestani olikin jo uutinen Vaasan kaupungin sivuilla. HS-centerin ehdin kartoittamaan kokonaan, mutta Rewell Center jäi valitettavasti kesken, mutta eiköhän sinnekin saada muutama tarra lisää.
Sain olla mukana kehittämässä kaupungin nettisivuja näkövammaisten tarpeet huomioiden. Sain myös suunnitella reittejä keskustan alueen esteettömyyskävelyyn ja tulevaan nuorten vammaisten pubitapahtumaan. Lisäksi olin bussikierroksella kartoittamassa Vaasan Paikallisliikenteen nykytilannetta esteettömyyden näkökulmasta. Sain myös tehdä pikkasen oman alani asioita muutamien kääntämisjuttujen merkeissä.
Pahinta mitä tämän työjakson aikana on sattunut, oli viime viikolla, kun palattuani lounaalta istuin tietokoneen ääreen ja ampiainen pisti minua poskeen.
On ollut oikein mukavaa olla töissä ja parantaa kaupunkia, jossa viimeiset kolme vuotta on vierähtänyt erittäin nopeasti uusien kavereiden seurassa opiskelun merkeissä. Oli hienoa kuulla viime viikolla, että tekemäni kartoituksen tuloksena Vanhaan apteekkiin tulee induktiosilmukka. Harmittaa sinänsä vähän, kun en itse pääse nauttimaan näistä positiivisista muutoksista, sillä Yliopiston tekemän päätöksen vuoksi joudun muuttamaan Jyväskylään jatkamaan opintojani.
Isot kiitokset Vaasan kaupungille hyvästä käytännöstä työllistää kaikenlaisia ihmisiä!
Krister Linnas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti