ESTEETTÖMYYS ON LAAJA-ALAISTA

Pitkään rakennusalalla toimineen diplomi-insinööri Risto Pesosen kolumni Pohjalaisessa 27.11.2015 käsitteli hienosti esteettömyyden laaja-alaisuutta. Pesonen toi esille myös jännityksen miten kaupungin käy Euroopan laajuisessa kilpailussa. Tuolloin oli tiedossa, että olimme kilpailuun osallistuneesta 48 kaupungista sijoittuneet 5 parhaan joukkoon.

Sijoituimme 4. sijalle. EU komissio oli meidän erityisvahvuutena nostanut esille vammaisten työllistämiseen liittyviä seikkoja. Erityisesti Job Shadow Day-päivään (JSD) osallistuminen ja vammaisten nuorten kesätyökokeilu tulevana kesänä olivat merkittäviä tekijöitä sijoittumiseemme.

Huom. kesätöitä voi hakea tämän helmikuun ajan ja tänä vuonna JSD-päivä eli työnvarjostuspäivä on 27.4.2016. Lisätietoja päivästä saa Vaasan Seudun Yhdistyksestä Jessica Åhmannilta.

Tuota kolumnin kirjoittaja Risto Pesosta on yritetty tavoitella Vaasan kaupungille lähetetyllä kirjeellä, josta hehkuu hätä asioiden hoitamattomuudesta.

Tuossa nimettömässä kirjeessä kaivataan kipeästi lukemista ja siinä tulee esille myös kirjaston liian tiukka ovipumppu. Siksi haluankin tuoda tietoon kirjastomme erinomaisen kotipalvelun niille asiakkaille, jotka eivät esimerkiksi korkean iän, liikuntaesteen tai sairauden vuoksi voi itse asioida kirjastossa tai kirjastoautossa. Kirjaston kotipalvelu on maksutonta ja käytettävissä on koko Vaasan kaupunginkirjaston aineisto. Aluksi asiakkaan oikeutus kotipalveluun todetaan haastattelemalla, jonka jälkeen voidaan tehdä kotipalvelusopimus ja asiakasprofiili.

Kirjaston kotipalveluasiakas saa toivomaansa kirjastoaineistoa kotiin kerran kuukaudessa keskiviikkoisin, lukuun ottamatta heinäkuuta. Ota yhteyttä vastaava kirjastovirkailija Eija Aromaahan, ke tai pe puh. 040 5653544 tai 06-325 3543, eija.aromaa(at)vaasa.fi

Kaupungilla toimii myös palautejärjestelmä, jonka kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta myös esteettömyyteen liittyvissä seikoissa. Rohkeasti yhteyttä, esteettömyyden saralla löytyy paljon kehitettävää ja työtä riittää yhdessä tekemiseen.

Tiina Mäki, Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies, 0400 956 221, tiina.maki(at)vaasa.fi, postiosoite: Ruutikellarintie 4, 210, 65100 Vaasa

Esteettömämpi yhteiskunta lähtee asennevamman korjauksella

Toukokuussa aloitin kesätyöni Vaasan kaupungilla esteettömyyden kartoittajana. Kun hain työpaikkaa, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka tämä työpaikka tulisi muuttamaan ajatusmaailmaani. Julkisoikeuden opiskelijana olin tietenkin päntännyt lainsäädäntöä esteettömyydestä ennen työn alkua. Tunsin hallinneeni asian hyvin, mutta kun pääsin vammais- ja esteettömyysasiamiehen Tiina Mäen perehdytykseen, alkoi minulle valjeta mystinen todellisuus. Todellisuus siitä, että esteettömyys on niin laaja ja monimuotoinen asia, että se liittyy lähes kaikkeen mitä pystyt aisteilla (kuulo, näkö, tunto ja haju) havainnoimaan. Se ei liity pelkästään edes aisteihin, vaan siihen että havainnoitu ympäristö on ymmärrettävä ja selkeä. Lainsäädäntö antaa kyllä raamit esteettömyydelle, mutta se, kuinka esteettömyys toteutetaan ja todetaan, on eri asia. Omasta mielestäni, esteettömyys lähtee yhdenvertaisesta ajattelutavasta. Siitä että olemme iso muurahaispesä ja kannamme jokainen kortemme esteettömään kekoon.

Työtehtäviini kuului kartoittaa erilaisten julkisten palvelujen esteettömyyttä havainnointilomaketta apuna käyttäen. Parhaimmat ystäväni kartoittaessa olivat digitaalinen vatupassi, mittanauha, kalapuntari sekä aistit. Niiden avulla kartoitin eri kohteita asiakkaan näkökulmasta aina saapumisesta asioimisen kautta poistumiseen. Olin myös mukana kahdessa eri esteettömyyskävelyssä Vähäkyrössä sekä Tervajoella alueellisen vammaisneuvoston kanssa. Järjestin heinäkuun alussa esteettömyystempauksen ja olin tyytyväinen siihen, kuinka media otti tempauksen huomioon. Kaiken tämän lisäksi sain seurata vierestä Tiinan työtä ja olla mukana Esteetön Kaupunki 2016–kilpailuun osallistumisessa. Mitä enemmän tein töitä, sitä vähemmän tunsin tietäväni esteettömyydestä. Se taas sai minulle tunteen, että haluan tietää lisää.

Kartoituksia tehdessäni rupesin näkemään maailman jotenkin toisin. Saatoin vapaa-aikanakin ruveta kertomaan, kuinka vaaralliset jotkut portaat ovat ilman käsijohdetta, kuinka hyvä juttu riittävät ja selkeät opasteet ovat tai kuinka tärkeää on, että pollareissa on riittävät värikontrastit. Huomasin kesätyöni aikana, että olen hurahtanut esteettömyyteen. Esteettömyys on sellainen asia, joka luo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa ihmis- ja perusoikeuksiamme. Se ei ole pienen vähemmistön välttämättömyys, etu tai oikeus, vaan se hyödyttää meitä kaikkia. Esteetön ympäristö helpottaa silloin, kun me vanhenemme, perustamme perheen, kannamme painavia kantamuksia kotiin tai työpaikalle tai silloin, kun tapahtuu jotain odottamatonta. Ei pidä olla itsekäs ja ajatella, että ”tämä asia ei minulle kuulu”, koska esteettömyys on meidän kaikkien asia. Siksi mielekkäintä kesätyössäni olikin saada tietämys esteettömyydestä, joka hyödyttää kaikkia.

Jenna Veera Asikainen, Esteettömyyden kartoittaja
Vaasa 24.8.2015

PANOSTETAAN ESTEETTÖMYYTEEN

Vammaisneuvosto

Tänä vuonna aloitti uusi vammaisneuvosto, joka nimettiin vuosille 2015 – 2017, jäsenten yhteystiedot löytyvät blogin sivusta kohdasta vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto on kaupunginhallituksen alainen neuvosto.

Vammaisneuvoston tehtävät:
1. Edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen
yhteistoimintaa
2. Seurata vammaisten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella
3. Seurata kaupungin päätöksentekoa vammaisten kannalta
4. Edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaupungin
päätöksentekoon
5. Edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin,
kuten esimerkiksi koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin,
kulttuuri- ja harrastustoimintaan
6. Seurata vammaisille tarkoitettujen palveluiden ja muiden etuuksien kehitystä
kaupungissa
7. Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri
viranomaisille vammaisia koskevissa asioissa
8. Huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta
9. Valmistella toimintasuunnitelma ja toimintakertomus
10. Hoitaa muut kaupunginhallituksen vammaisneuvostolle määräämät

Esteettömyyden edistäminen on ollut vammaisneuvostossa erityisesti esillä. Kaupungin henkilökunnalle on toteutettu esteettömyyskoulutusta ja jaettu esteettömyystietoutta monella tapaa, valittu kaupunkiorganisaation eri tahojen esteettömyysvastaavat.

Vammaisneuvoston aloitteesta on kaupungin hallitus päättänyt osallistua Esteetön kaupunki 2016 -kilpailuun. Kilpailu on kaskiosainen. Ensiksi valitaan valtakunnan taholla esteettömyyskriteerit täyttävät kaupungit, joiden hakemukset lähetetään edelleen EU:n raadin käsittelyyn. Suomen Turku ja Helsinki ovat kilpailussa aikaisemmin menestyneet.

Vammaisneuvosto on haastanut kaikki Vaasan julkiset ja yksityiset palveluntuottajat esteettömyystalkoisiin. Esteettömyystarra luovutetaan merkiksi esteettömyyden huomioimisesta liikkeille 1.9.2015 lähtien. Tarran suunnittelukilpailu on meneillään 6.8.2015 saakka.

Kesätyöntekijän panos on suunnattu esteettömyyden kartoittamiseen kaupungin omissa yksiköissä ja kaupunginkeskustan alueen yksityisissä palvelupisteissä. Tavoitteena on, että kaupungin palveluista tiedotettaessa saadaan myös tieto saavutettavuudesta eli miten ja ketkä toimipisteeseen pääsevät. Jenna Veera Asikainen toteuttaa myös elokuussa esteettömyyskävelyn yhdessä Vähänkyrön alueellisen vammaisneuvoston kanssa Tervajoella.

Vammaisneuvosto on myös haastanut valtakunnallisen vammaisneuvoston reagoimaan asiamiespostien ja R-kioskien esteettömyyden parantamiseen, nykyään kun postipaketit ja passit noudetaan ko. paikoista.

Esteettömyyden kartoittamiseen on jokaisella kaupunkilaisella mahdollisuus vaikuttaa! Kerro hyvistä ja huonoista palveluista tai paikoista.

Mitä on esteettömyys?

Esteettömyys mielletään helposti vain rampiksi, mutta se on monimuotoinen ja laaja kokonaisuus asioita, jotka parantavat ja yhdenvertaistavat yhteiskuntaa sekä elämänlaatua. Esteettömyydessä otetaan huomioon esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja viestintään liittyvät asiat. Vammaisneuvosto haluaa ottaa esteettömyyden osaksi kaupunginkuvaa. Se merkitsee turvallisuutta ja laatua, joka lähtee esteettömästä ajattelutavasta sekä oikeista asenteista ottaa erilaisuus huomioon esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huolimatta henkilöiden toimintakyvyn rajoituksista tai kyvyistä erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin on esteettömyyden huomioiminen ympäristön, tuotteiden, palveluiden ja vuorovaikutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeää. Esteetön ympäristö yhdistää eikä erottele ihmisiä, koska esteetön ympäristö hyödyttää kaikkia. Se on suureksi avuksi kuljetettaessa tavaroita, siivous- ja huoltotoimille tai liikuttaessa lastenrattaiden, rollaattorin tai pyörätuolin kanssa.

Esteettömät ratkaisut mahdollistavat yhdenvertaisuuden jokaiselle ihmiselle toimia arjessa. Esteettömyyden toteutuminen edellyttää katkeamatonta yhteistyötä esimerkiksi rakennuksen, tuotteen tai palvelun suunnittelusta sen toteutukseen ja ylläpitoon.

Esteettömyyden toteuttaminen on jokaisen asenteesta kiinni.

Haastan jokaisen hitusen muuttamaan asennetta yhdenvertaisen yhteiskunnan puolesta.


Tiina Mäki
Vammais- ja esteettömyysasiamies

TYÖELÄMÄN OSALLISUUS KAIKILLE

Tänä päivänä korostetaan ja puhutaan paljon osallisuudesta eli yhteisöön osallistumisesta ja siinä osallisena olemista. Palkkatyö on yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisesta.

Työllistyminen on yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumisen kulmakivi ja se on erittäin tärkeä tekijä hyvinvoinnin ja sosiaalisen integraation kannalta. Jokainen meistä haluaa kuulua jonnekin, kokea olevansa arvokas ja tärkeä. Työ mahdollistaa osallisuuden yhteiskuntaan, turvaa toimeentulon ja se on yksi tehokkaimmista syrjäytymisen ehkäisykeinoista.

Suomessa jokaisella kansalaisella on perustuslain mukaan oikeus työhön. Tämä oikeus ei valitettavasti kuitenkaan toteudu kaikille. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita työttömiä on VATES:n mukaan maassamme noin 250 000. Heistä noin 65 000 haluaisi olla osallisena työelämässä. Myös tällä joukolla on sama oikeus tehdä töitä, kuin muillakin. Eikä tämä ole vain minun mielipiteeni vaan näin sanotaan myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, jonka Suomi on allekirjoittanut jo vuonna 2007.

Mikä sitten estää näiden ihmisten työllistymismahdollisuuksia? Osatyökykyisten ihmisten työllistymistä haittaavia tekijöitä katsotaan moninaisiksi. En puhu nyt toimintakyvyn rajoitteista, koska ne eivät ole este, vaan ihmisten asenteista ja ennakkoluuloista. Niiden taustalla paistaa usein tietämättömyys. Nykyinen käsityksemme työntekijän ja työkyvyn normista estää meitä näkemästä niitä mahdollisuuksia, joita osatyökykyisten työllistämiseen olisi. Sama ajattelutapa myös osittain estää työkyvyttömäksi määriteltyjä ihmisiä pyrkimästä työelämään. Kun kuullaan, että työnhakijana on vammainen henkilö, usein ajatellaan ensimmäisenä hänen vammaansa ja oletetaan sen estävän työn teon. Välttämättä ei edes harkita vammaisen henkilön palkkaamista, tietämättä ja perehtymättä kuitenkaan sen tarkemmin tämän henkilön todelliseen osaamiseen, tietämykseen ja kokemukseen sekä toimintakyvyn todelliseen tilanteeseen ja joustaviin vaihtoehtoihin. Koulutuksen, nykyaikaisen tekniikan, joustavan työn organisoinnin ja työolosuhteiden yksilöllisen mukauttamisen myötä voidaan mahdollistaa osatyökykyisenkin työelämään osallistuminen hänen oman toimintakykynsä mukaisesti.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden pääsy työhön, työelämässä pysyminen ja tasa-arvoinen urakehitys edellyttävät nykyistä laajempaa tietopohjaa ja hyviä kokemuksia osatyökykyisistä työntekijöistä. Se, että tätä tietopohjaa ja kokemuksia saataisiin lisättyä edellyttää mielestäni työnantajilta rohkeutta olla avoimempia erilaisille työnhakijoille. Vammaisten ja vammattomien ihmisten työskentely yhdessä edistää hyvin konkreettisella tavalla moniarvoista yhteiskuntaa, jota tulisi mielestäni tukea koko yhteiskuntamme voimin.

Toivon, että kirjoitukseni herättäisi ajatuksia ja keskustelua vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden yhdenvertaisesta osallisuudesta työelämässä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Kun rajoitteiden sijasta kiinnitetään huomio vahvuuksiin, voi kaikki olla mahdollista. Mahdollistetaanhan kaikille tasavertaisesti hyvä ja arvokas elämä Hyvinvointivaltiossamme!



Heidi Ojala, Sosionomiopiskelija VAMK

JÄRJESTÖ- JA JULKISEN SEKTORIN YHTEISTYÖSTÄ SOSIONOMIEN SILMIN

Täällä kirjoittelee kaksi kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa harjoittelukokemuksistaan. Toinen meistä oli harjoittelussa Vaasan seudun yhdistyksellä ja toinen Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa. Kun harjoittelumme alkoi 27.10, emme tienneet mitä harjoittelujakso toisi tullessaan.

Heti toisena harjoittelupäivänä pääsimme näkemään yhdistystoiminnan maailmaa sairaalapäivän merkeissä. Olemme olleet jakson aikana mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa muun muassa mielenterveysviikkoa, järjestö extreemiä ja Kaikki on mahdollista – tapahtumaa. Tapahtumissa mukana olo avarsi näkemystämme siitä kuinka paljon tapahtumien järjestäminen vaatii suunnittelua ja erilaisten asioiden huomioimista. Oli ilo huomata kuinka aktiivisesti yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyön pohjalta, osallistuivat tapahtumiin.

Pääsimme seuraamaan myös eri yhdistysten toimintaa. Kävimme tutustumassa muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhoon, Bestis verstaaseen, Sateenkaaritaloon sekä kuurojenyhdistyksen jäsenten kokoontumisiin.
Harjoittelun tärkeä anti on ollut ymmärtää järjestöjen ja yhdistysten merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä. Järjestöt ja yhdistykset omaavat paljon tietoa ja tärkeää kokemusta omasta aihealueestaan. Olemme huomanneet kuinka tärkeää olisi, että yhdistykset ja kunnat tekisivät vielä enemmän yhteistyötä, jotta asiakkaalle pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman hyvä hoito. Järjestöt ovat joustavia toimimaan ja heidän tuomansa taloudellinen etu eri tapahtumiin yllätti.

Vammais- ja esteettömyysasiamiehen työhön tutustuminen on auttanut ymmärtämään esteettömyyden toteutumisen merkitystä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Esteettömyys on paljon enemmän kuin rakennetun ympäristön saavutettavuus. Jokainen voi olla vaikuttamassa oman ympäristönsä esteettömyyteen. Kaikki lähtee omasta asenteesta. Harjoittelu toi myös ymmärrystä siihen, kuinka tärkeää oma asenne on kohdattaessa erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen ei ole este kommunikoinnille.

3.12 vammaistenpäivän tapahtuman teema Kaikki on mahdollista kiteyttää hyvin koko harjoittelujakson annin. Harjoittelujakson aikana olemme tavanneet paljon erilaisia ihmisiä, jotka ovat asenteen avulla saavuttaneet elämässä erilaisia asioita. Kun kiinnitetään rajoitteiden sijasta huomio vahvuuksiin, niin kaikki voi olla mahdollista!

Enni Tukiainen ja Katariina Savolainen

Socialombudsman

Socialombudsmannen hjälper


Den som upplever sig ha blivit felaktigt behandlad eller bemött som klient hos socialvården eller vill få råd om sina rättigheter kan vända sig till socialombudsmannen.
Sedan den 1 oktober arbetar jag som socialombudsman i Vasa, Korsholm, Storkyro, Laihela, Kurikka, Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad och Kaskö.

Du kan kontakta mig i frågor gällande socialvårdens service inom följande områden:

• allmänt socialarbete
• utkomststöd
• uppfostran och familjerådgivning
• dagvård
• vård av utvecklingsstörda
• missbrukarvård
• handikapptjänst
• vårdnads- och umgängesrätt av barn, underhållsbidrag
• faderskapsärenden
• anstalt- och öppen vård av åldringar
• barnskydd
• anhörigvård

Socialombudsmannens verksamhet grundar sig på lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården. Enligt klientlagen 24 § skall socialombudsmannen:

1. Ge klienten råd i frågor som gäller tillämpningen av lag.
2. Hjälpa klienten med att göra anmärkningar om det sätt som klienten har blivit bemött på inom socialvården enligt 23 § 1 mom.
3. Informera om klientens rättigheter.
4. Också i övrigt arbeta för att främja klientens rättigheter och för att dessa skall bli tillgodosedda.
5. Följa hur klienternas rättigheter och ställning utvecklas i kommunen och årligen avge en redogörelse för detta till kommunstyrelsen.

Som socialombudsman är jag en opartisk person som arbetar för att trygga klienternas intresse. Min uppgift är att ge råd, det vill säga jag fattar inte beslut och beviljar inte förmåner. Vid behov bistår jag även vid framställandet av en anmärkning. Jag kan även rådge hur man söker ändring i ett beslut.
Jag har ett klientregister som övriga myndigheter inte har tillgång till. I detta register sparas personuppgifter endast när ärendet kräver det och med klientens godkännande.
I egenskap av socialombudsman kan jag tyvärr inte svara för FPAs, arbetskraftsbyråns, hälsovårdens eller intressebevakningens service.

Syftet med klientlagen är att främja klientmedverkan och förtroendefulla klientrelationer samt klientens rätt till socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande. Som klient har du rätt till en socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande utan diskriminering.

Tjänsten är avgiftsfri.

Ifall du har frågor tveka inte att ta kontakt!


Med vänliga hälsningar,

Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman


Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
Puh. I Tfn +35840 507 9303
www.vaasa.fi I www.vasa.fi

Sosiaaliasiamies

Sosiaaliasiamies auttaa


Jos sosiaalihuollon asiakkaana koet tulleesi sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi, voit selvitellä tilannettasi minun kanssa.
Toimin 1. lokakuuta lähtien Vaasan, Mustasaaren, Isonkyrön, Vöyrin, Laihian, Kurikan, Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen sosiaaliasiamiehenä.

Minuun voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä:

• yleinen sosiaalityö
• toimeentulotuki
• lasten päivähoito
• lapsen huolto ja tapaamisoikeus
• isyysasiat
• elatusturva
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• kehitysvammaisten huolto
• vanhusten laitos- ja avohuolto
• omaishoito

Sosiaaliasiamiehen työ perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:

1. Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
4. Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
5. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.

Olen sosiaaliasiamiehenä puolueeton henkilö ja toimin asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehenä en tee päätöksiä eikä minulla ole päätösvaltaa muuttaa viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Minulla on puolueeton ja neuvova rooli. Minulta voit kysyä neuvoja esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen.
Pidän asiakasrekisteriä, johon muilla viranomaisilla ei ole pääsyä ja johon tallennetaan henkilötietoja vain silloin, kun asian hoitaminen sitä edellyttää.

Sosiaaliasiamiehenä en voi valitettavasti vastata KELA:n, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai holhouksen edunvalvonnan palveluista.

Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä asiakkaan ja työntekijöiden sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Sinulla on asiakkaana oikeus saada hyvää kohtelua ilman syrjintää.

Palvelu on maksuton.

Jos on kysymyksiä niin ottakaa minuun rohkeasti yhteyttä!


Ystävällisin terveisin,

Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman


Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
040 507 9303 I Tfn
www.vaasa.fi I www.vasa.fi