Täällä kirjoittelee kaksi kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa harjoittelukokemuksistaan. Toinen meistä oli harjoittelussa Vaasan seudun yhdistyksellä ja toinen Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa. Kun harjoittelumme alkoi 27.10, emme tienneet mitä harjoittelujakso toisi tullessaan.
Heti toisena harjoittelupäivänä pääsimme näkemään yhdistystoiminnan maailmaa sairaalapäivän merkeissä. Olemme olleet jakson aikana mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa muun muassa mielenterveysviikkoa, järjestö extreemiä ja Kaikki on mahdollista – tapahtumaa. Tapahtumissa mukana olo avarsi näkemystämme siitä kuinka paljon tapahtumien järjestäminen vaatii suunnittelua ja erilaisten asioiden huomioimista. Oli ilo huomata kuinka aktiivisesti yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyön pohjalta, osallistuivat tapahtumiin.
Pääsimme seuraamaan myös eri yhdistysten toimintaa. Kävimme tutustumassa muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhoon, Bestis verstaaseen, Sateenkaaritaloon sekä kuurojenyhdistyksen jäsenten kokoontumisiin.
Harjoittelun tärkeä anti on ollut ymmärtää järjestöjen ja yhdistysten merkitys sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä. Järjestöt ja yhdistykset omaavat paljon tietoa ja tärkeää kokemusta omasta aihealueestaan. Olemme huomanneet kuinka tärkeää olisi, että yhdistykset ja kunnat tekisivät vielä enemmän yhteistyötä, jotta asiakkaalle pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman hyvä hoito. Järjestöt ovat joustavia toimimaan ja heidän tuomansa taloudellinen etu eri tapahtumiin yllätti.
Vammais- ja esteettömyysasiamiehen työhön tutustuminen on auttanut ymmärtämään esteettömyyden toteutumisen merkitystä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Esteettömyys on paljon enemmän kuin rakennetun ympäristön saavutettavuus. Jokainen voi olla vaikuttamassa oman ympäristönsä esteettömyyteen. Kaikki lähtee omasta asenteesta. Harjoittelu toi myös ymmärrystä siihen, kuinka tärkeää oma asenne on kohdattaessa erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen ei ole este kommunikoinnille.
3.12 vammaistenpäivän tapahtuman teema Kaikki on mahdollista kiteyttää hyvin koko harjoittelujakson annin. Harjoittelujakson aikana olemme tavanneet paljon erilaisia ihmisiä, jotka ovat asenteen avulla saavuttaneet elämässä erilaisia asioita. Kun kiinnitetään rajoitteiden sijasta huomio vahvuuksiin, niin kaikki voi olla mahdollista!
Enni Tukiainen ja Katariina Savolainen
torstai 11. joulukuuta 2014
perjantai 31. lokakuuta 2014
Socialombudsman
Socialombudsmannen hjälper
Den som upplever sig ha blivit felaktigt behandlad eller bemött som klient hos socialvården eller vill få råd om sina rättigheter kan vända sig till socialombudsmannen.
Sedan den 1 oktober arbetar jag som socialombudsman i Vasa, Korsholm, Storkyro, Laihela, Kurikka, Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad och Kaskö.
Du kan kontakta mig i frågor gällande socialvårdens service inom följande områden:
• allmänt socialarbete
• utkomststöd
• uppfostran och familjerådgivning
• dagvård
• vård av utvecklingsstörda
• missbrukarvård
• handikapptjänst
• vårdnads- och umgängesrätt av barn, underhållsbidrag
• faderskapsärenden
• anstalt- och öppen vård av åldringar
• barnskydd
• anhörigvård
Socialombudsmannens verksamhet grundar sig på lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården. Enligt klientlagen 24 § skall socialombudsmannen:
1. Ge klienten råd i frågor som gäller tillämpningen av lag.
2. Hjälpa klienten med att göra anmärkningar om det sätt som klienten har blivit bemött på inom socialvården enligt 23 § 1 mom.
3. Informera om klientens rättigheter.
4. Också i övrigt arbeta för att främja klientens rättigheter och för att dessa skall bli tillgodosedda.
5. Följa hur klienternas rättigheter och ställning utvecklas i kommunen och årligen avge en redogörelse för detta till kommunstyrelsen.
Som socialombudsman är jag en opartisk person som arbetar för att trygga klienternas intresse. Min uppgift är att ge råd, det vill säga jag fattar inte beslut och beviljar inte förmåner. Vid behov bistår jag även vid framställandet av en anmärkning. Jag kan även rådge hur man söker ändring i ett beslut.
Jag har ett klientregister som övriga myndigheter inte har tillgång till. I detta register sparas personuppgifter endast när ärendet kräver det och med klientens godkännande.
I egenskap av socialombudsman kan jag tyvärr inte svara för FPAs, arbetskraftsbyråns, hälsovårdens eller intressebevakningens service.
Syftet med klientlagen är att främja klientmedverkan och förtroendefulla klientrelationer samt klientens rätt till socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande. Som klient har du rätt till en socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande utan diskriminering.
Tjänsten är avgiftsfri.
Ifall du har frågor tveka inte att ta kontakt!
Med vänliga hälsningar,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
Puh. I Tfn +35840 507 9303
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
Den som upplever sig ha blivit felaktigt behandlad eller bemött som klient hos socialvården eller vill få råd om sina rättigheter kan vända sig till socialombudsmannen.
Sedan den 1 oktober arbetar jag som socialombudsman i Vasa, Korsholm, Storkyro, Laihela, Kurikka, Malax, Korsnäs, Närpes, Kristinestad och Kaskö.
Du kan kontakta mig i frågor gällande socialvårdens service inom följande områden:
• allmänt socialarbete
• utkomststöd
• uppfostran och familjerådgivning
• dagvård
• vård av utvecklingsstörda
• missbrukarvård
• handikapptjänst
• vårdnads- och umgängesrätt av barn, underhållsbidrag
• faderskapsärenden
• anstalt- och öppen vård av åldringar
• barnskydd
• anhörigvård
Socialombudsmannens verksamhet grundar sig på lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården. Enligt klientlagen 24 § skall socialombudsmannen:
1. Ge klienten råd i frågor som gäller tillämpningen av lag.
2. Hjälpa klienten med att göra anmärkningar om det sätt som klienten har blivit bemött på inom socialvården enligt 23 § 1 mom.
3. Informera om klientens rättigheter.
4. Också i övrigt arbeta för att främja klientens rättigheter och för att dessa skall bli tillgodosedda.
5. Följa hur klienternas rättigheter och ställning utvecklas i kommunen och årligen avge en redogörelse för detta till kommunstyrelsen.
Som socialombudsman är jag en opartisk person som arbetar för att trygga klienternas intresse. Min uppgift är att ge råd, det vill säga jag fattar inte beslut och beviljar inte förmåner. Vid behov bistår jag även vid framställandet av en anmärkning. Jag kan även rådge hur man söker ändring i ett beslut.
Jag har ett klientregister som övriga myndigheter inte har tillgång till. I detta register sparas personuppgifter endast när ärendet kräver det och med klientens godkännande.
I egenskap av socialombudsman kan jag tyvärr inte svara för FPAs, arbetskraftsbyråns, hälsovårdens eller intressebevakningens service.
Syftet med klientlagen är att främja klientmedverkan och förtroendefulla klientrelationer samt klientens rätt till socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande. Som klient har du rätt till en socialvård av god kvalitet och ett gott bemötande utan diskriminering.
Tjänsten är avgiftsfri.
Ifall du har frågor tveka inte att ta kontakt!
Med vänliga hälsningar,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
Puh. I Tfn +35840 507 9303
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
Sosiaaliasiamies
Sosiaaliasiamies auttaa
Jos sosiaalihuollon asiakkaana koet tulleesi sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi, voit selvitellä tilannettasi minun kanssa.
Toimin 1. lokakuuta lähtien Vaasan, Mustasaaren, Isonkyrön, Vöyrin, Laihian, Kurikan, Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen sosiaaliasiamiehenä.
Minuun voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä:
• yleinen sosiaalityö
• toimeentulotuki
• lasten päivähoito
• lapsen huolto ja tapaamisoikeus
• isyysasiat
• elatusturva
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• kehitysvammaisten huolto
• vanhusten laitos- ja avohuolto
• omaishoito
Sosiaaliasiamiehen työ perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:
1. Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
4. Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
5. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Olen sosiaaliasiamiehenä puolueeton henkilö ja toimin asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehenä en tee päätöksiä eikä minulla ole päätösvaltaa muuttaa viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Minulla on puolueeton ja neuvova rooli. Minulta voit kysyä neuvoja esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen.
Pidän asiakasrekisteriä, johon muilla viranomaisilla ei ole pääsyä ja johon tallennetaan henkilötietoja vain silloin, kun asian hoitaminen sitä edellyttää.
Sosiaaliasiamiehenä en voi valitettavasti vastata KELA:n, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai holhouksen edunvalvonnan palveluista.
Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä asiakkaan ja työntekijöiden sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Sinulla on asiakkaana oikeus saada hyvää kohtelua ilman syrjintää.
Palvelu on maksuton.
Jos on kysymyksiä niin ottakaa minuun rohkeasti yhteyttä!
Ystävällisin terveisin,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
040 507 9303 I Tfn
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
Jos sosiaalihuollon asiakkaana koet tulleesi sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi, voit selvitellä tilannettasi minun kanssa.
Toimin 1. lokakuuta lähtien Vaasan, Mustasaaren, Isonkyrön, Vöyrin, Laihian, Kurikan, Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen sosiaaliasiamiehenä.
Minuun voi ottaa yhteyttä sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä:
• yleinen sosiaalityö
• toimeentulotuki
• lasten päivähoito
• lapsen huolto ja tapaamisoikeus
• isyysasiat
• elatusturva
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• kehitysvammaisten huolto
• vanhusten laitos- ja avohuolto
• omaishoito
Sosiaaliasiamiehen työ perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:
1. Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
4. Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
5. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Olen sosiaaliasiamiehenä puolueeton henkilö ja toimin asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehenä en tee päätöksiä eikä minulla ole päätösvaltaa muuttaa viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Minulla on puolueeton ja neuvova rooli. Minulta voit kysyä neuvoja esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen.
Pidän asiakasrekisteriä, johon muilla viranomaisilla ei ole pääsyä ja johon tallennetaan henkilötietoja vain silloin, kun asian hoitaminen sitä edellyttää.
Sosiaaliasiamiehenä en voi valitettavasti vastata KELA:n, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai holhouksen edunvalvonnan palveluista.
Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä asiakkaan ja työntekijöiden sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Sinulla on asiakkaana oikeus saada hyvää kohtelua ilman syrjintää.
Palvelu on maksuton.
Jos on kysymyksiä niin ottakaa minuun rohkeasti yhteyttä!
Ystävällisin terveisin,
Katarina Norrgård
Sosiaaliasiamies I Socialombudsman
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Sosiaali- ja Terveysvirasto I Social- och Hälsovårdsverket
Ruutikellarintie 4 I Krutkällarvägen 4
040 507 9303 I Tfn
www.vaasa.fi I www.vasa.fi
perjantai 3. lokakuuta 2014
HISSIT
ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN VAASASSA
Esteettömyydessä painottuu suunnittelu, joissa kaikkien yksilöiden toimintakyky on turvattu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön osalta. Esteettömyys ei ole pelkkiä ramppeja ja hissejä vaan se on kuulemiseen, näkemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä asioita.
Vaasa esteettömäksi ja yhdenvertaiseksi
Vaasan vammaispoliittista ohjelmaa vuosille 2010–2013 on päivitetty vuosille 2014 – 2017 tiiviissä yhteistyössä vammaisten, pitkäaikaissairaiden, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa. Uudessa ohjelmassa on otettu esille myös kaupungin esteettömyyssuunnitelman vuosille 2011–2015 toimenpide-ehdotukset. Hienoja käytännön suunnitelmia tukevia ohjelmia on, mutta miltä esteettömyyden toteutuminen näyttää.
Hissit
Hissin rakentaminen tuli pakolliseksi yli 4-kerroksisiin taloihin vuonna 1994 ja 3-krroksisiin vuonna 2005. Vaasassa on hissittömiä kerrostaloja on noin 400, viime vuonna rakennettiin neljään taloon yhteensä 5 hissiä. Tänä vuonna on 5 hissittömään kerrostaloyhtiöön rakennettu hissi 16 porraskäytävään. Vaasa sijoittuu kärkisijoille hissien rakentamisessa ”Hissi - Esteetön Suomi 2017” hankeen mukaan. Kaarle IX katu 11 pidettiin HISSIEN HARJANNOSTAJAISET 30.9.2014. As Oy Triviaaliin on rakennettu 6 rappukäytävään hissit.
Triviaalin harjannostajaisissa hissillä sai koeajaa ja useampi vanhempi kolmannen kerroksen asukas hihkui onnesta. Myös asukkaat joiden vanhemmat eivät olleet vuosiin enää voineet tulla kylään pääsevät taas sukujuhliin mukaan. Hissittömistä naapurintaloista tuli hissiharjakaisiin ajelijoita ja käytännön toteutuksesta tiedustelijoita.
Hissi helpottaa lapsiperheitä, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia liikkumaan kerroksista toiseen. Hissillä pääset esteettömästi ullakolle ja kellariin. On arvioitu, että hissitalossa voi ikääntyessä asua omassa kodissa 6-8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa. Hissin hankkimisesta saatava sosiaalinen hyöty saattaa olla hyvinkin merkittävä asumisen laadukkuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja kotona asumisen kannalta. Hissi mahdollistaa myös ystäville pääsyn vierailemaan, ei ole kyse vain talon asukkaiden tarpeesta. Hissi lisää asunnon arvoa noin 5 % ja ylemmissä kerroksissa vaikutus asunnon arvoon on tätäkin suurempi. Hissin rakentamisen kustannukset asuntoa kohden vaihtelevat 4 500 -20 000 euron välillä. Hissikustannukset on jyvitetty asuinkerrosten mukaan. Hissin rakentamiseksi taloyhtiöön tarvitaan taloyhtiössä enemmistöpäätös. Rakentamiseen saa ARAlta ja kaupungilta tukea.
Vaasassa odotettuja hissejä ovat mm. hallintotalon, Skafferiet Ritzin ja Tikanojan taidekodin hissit. Molemmat ensimmäiset ovat toteutuneet. Ritz sai porrashissin syyssesonkiinsa.
Pelkät hissit eivät luo esteettömyyttä vaan myös ovien avaaminen ja kynnykset saattavat vaikeuttaa liikkumista. Hisseissä tulee myös huomioida muut tarpeet kuten sokeiden tarpeet. Kerrosta valittaessa tulee myös selkeästi voida valita esim. pistein merkitty kerros. Hätätapauksissa ilmoituksen tekeminen avun saamiseksi tulee voida toteuttaa myös tekstiviestillä, joka on ehdoton tapa viittomakielisille.
Asenteet
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo elämän eri osa-alueilla ovat meidän kaikkien asenteista kiinni. Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan kohtaamisen. Esteettömyys johtuu usein tietämättömyydestä. Vammais- ja esteettömyysasiamies käy mielellään erilasissa tilaisuuksissa kertomassa esteettömyydestä saavutettavien palvelujen kehittämiseksi.
Kansainvälisenä vammaistenpäivänä 3.12.2014 klo 10-15 Botniahallissa Kaikki on mahdollista – Allt är möligt tilaisuudessa tuodaan esille eri vammaisryhmien tarpeita.
Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki, puh 0400 956 221.
Esteettömyydessä painottuu suunnittelu, joissa kaikkien yksilöiden toimintakyky on turvattu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön osalta. Esteettömyys ei ole pelkkiä ramppeja ja hissejä vaan se on kuulemiseen, näkemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä asioita.
Vaasa esteettömäksi ja yhdenvertaiseksi
Vaasan vammaispoliittista ohjelmaa vuosille 2010–2013 on päivitetty vuosille 2014 – 2017 tiiviissä yhteistyössä vammaisten, pitkäaikaissairaiden, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa. Uudessa ohjelmassa on otettu esille myös kaupungin esteettömyyssuunnitelman vuosille 2011–2015 toimenpide-ehdotukset. Hienoja käytännön suunnitelmia tukevia ohjelmia on, mutta miltä esteettömyyden toteutuminen näyttää.
Hissit
Hissin rakentaminen tuli pakolliseksi yli 4-kerroksisiin taloihin vuonna 1994 ja 3-krroksisiin vuonna 2005. Vaasassa on hissittömiä kerrostaloja on noin 400, viime vuonna rakennettiin neljään taloon yhteensä 5 hissiä. Tänä vuonna on 5 hissittömään kerrostaloyhtiöön rakennettu hissi 16 porraskäytävään. Vaasa sijoittuu kärkisijoille hissien rakentamisessa ”Hissi - Esteetön Suomi 2017” hankeen mukaan. Kaarle IX katu 11 pidettiin HISSIEN HARJANNOSTAJAISET 30.9.2014. As Oy Triviaaliin on rakennettu 6 rappukäytävään hissit.
Triviaalin harjannostajaisissa hissillä sai koeajaa ja useampi vanhempi kolmannen kerroksen asukas hihkui onnesta. Myös asukkaat joiden vanhemmat eivät olleet vuosiin enää voineet tulla kylään pääsevät taas sukujuhliin mukaan. Hissittömistä naapurintaloista tuli hissiharjakaisiin ajelijoita ja käytännön toteutuksesta tiedustelijoita.
Hissi helpottaa lapsiperheitä, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia liikkumaan kerroksista toiseen. Hissillä pääset esteettömästi ullakolle ja kellariin. On arvioitu, että hissitalossa voi ikääntyessä asua omassa kodissa 6-8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa. Hissin hankkimisesta saatava sosiaalinen hyöty saattaa olla hyvinkin merkittävä asumisen laadukkuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja kotona asumisen kannalta. Hissi mahdollistaa myös ystäville pääsyn vierailemaan, ei ole kyse vain talon asukkaiden tarpeesta. Hissi lisää asunnon arvoa noin 5 % ja ylemmissä kerroksissa vaikutus asunnon arvoon on tätäkin suurempi. Hissin rakentamisen kustannukset asuntoa kohden vaihtelevat 4 500 -20 000 euron välillä. Hissikustannukset on jyvitetty asuinkerrosten mukaan. Hissin rakentamiseksi taloyhtiöön tarvitaan taloyhtiössä enemmistöpäätös. Rakentamiseen saa ARAlta ja kaupungilta tukea.
Vaasassa odotettuja hissejä ovat mm. hallintotalon, Skafferiet Ritzin ja Tikanojan taidekodin hissit. Molemmat ensimmäiset ovat toteutuneet. Ritz sai porrashissin syyssesonkiinsa.
Pelkät hissit eivät luo esteettömyyttä vaan myös ovien avaaminen ja kynnykset saattavat vaikeuttaa liikkumista. Hisseissä tulee myös huomioida muut tarpeet kuten sokeiden tarpeet. Kerrosta valittaessa tulee myös selkeästi voida valita esim. pistein merkitty kerros. Hätätapauksissa ilmoituksen tekeminen avun saamiseksi tulee voida toteuttaa myös tekstiviestillä, joka on ehdoton tapa viittomakielisille.
Asenteet
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo elämän eri osa-alueilla ovat meidän kaikkien asenteista kiinni. Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan kohtaamisen. Esteettömyys johtuu usein tietämättömyydestä. Vammais- ja esteettömyysasiamies käy mielellään erilasissa tilaisuuksissa kertomassa esteettömyydestä saavutettavien palvelujen kehittämiseksi.
Kansainvälisenä vammaistenpäivänä 3.12.2014 klo 10-15 Botniahallissa Kaikki on mahdollista – Allt är möligt tilaisuudessa tuodaan esille eri vammaisryhmien tarpeita.
Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki, puh 0400 956 221.
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Hur mitt liv förändrades då jag fick komma på arbetsträning till Vasanejdens föreningar och därigenom bli frivillig
Här och nu kommer jag ihåg vilken soffpotatis jag var för två år sedan då jag bodde hos mina föräldrar och var beroende av dem. En dag fick jag möjligheten att prova på arbetsträning vid Vasanejdens Föreningar. Jag var direkt med på noterna. Jag fick information om att det fanns en grupp som riktade sig till unga och som dessutom är verksam både nationellt och lokalt, dvs UNGDOMSSAMARBETET SEITTI.
Seitti erbjuder rörelsehindrade och långtidssjuka unga olika verksamheter. Jag var genast entusiastisk då jag fick möjligheten att gå med i den nationella verksamheten. Från Seitti har jag fått kamratstöd, goda vänner och idéer för den lokala verksamheten. Men såsom var och en börjar från mindre saker, började jag även från det lokala Seitti och hur det är att ordna ett trevligt, men lockande evenemang.
Jag gick en kurs i erfarenhetsutbildning, där man utbildas till att berätta om sina egna erfarenheter. Jag valde att jag berättar om epilepsi, eftersom det är en del av mitt liv, och alltid kommer att vara det. Jag ville även berätta om det, eftersom det är en gömd, men allvarligsjukdom. Genom detta fick jag gå med i Epilepsiförbundets ungdomsavdelning ”Nuoret liekit”, där vi dryftar ungdomsverksamhet osv. Det är helt strålande att få fungera som erfarenhetsutbildare. Jag har fått mycket mer självsäkerhet, då jag ställer mig framför en grupp människor för att berätta mitt livs historia, jag är mitt egna glada jag! Tidigare skulle jag inte alls ha klarat av det, dvs. att stå inför en grupp människor. I skolan hade jag alltid hjärtat i halsgropen då jag skulle ställa mig framför klassen för att berätta någonting inför klassen, både ensam och i grupp.
Då jag inledde arbetsträningen i Vasanejdens Föreningar var jag blyg. Jag ville lära mig saker i egen takt. Och nog hittades den egna nischen alltid. Jag har fått nya arbetskamrater, ett stödnätverk och en plats dit jag återigen ville gå. Det största intrycket som kom var att människor inte såg på funktionshindret, utan enbart på den positiva attityden, och jag fick stöd i att lära mig nya saker.
Då min arbetsträning var slut frågade jag projektledaren för Vasanejdens Föreningar om jag kunde stanna vid VNF som frivillig, eftersom jag ändå hade Seitti som jag styrde och ställde med. Jag fick stanna kvar. Och det har troligen varit den bästa händelsen i mitt liv. Skulle jag inte vara här bland folk, skulle jag troligen fortfarande vara i föräldrarnas hemknutar och spendera dagarna framför tv:n.
Numera bor jag på hyra i en etta, där jag bott i ca ett år. Jag har en personlig assistent. Att flytta hemifrån skulle troligen inte ha varit möjligt utan den information om möjligheter, en serviceplan och information om varifrån olika former av service kan sökas som jag fick p.g.a. min frivilliga arbetsplats. Jag och mina föräldrar kunde inte söka korrekt service, och att flytta hemifrån var viktigt för mig, eftersom även jag vill fatta de beslut varje ung människa vill fatta i sitt liv, vare sig man är funktionshindrad eller inte!!
Nu mera tillbringar jag dagarna vid VNF eller också i tåg på färd genom Finland för att besöka olika diskussioner och andra evenemang. Jag kan inte annat än konstatera att jag tycker om mitt frivilliga arbete, eftersom jag har fått lära mig nya saker. Givetvis skulle jag önska få avlönat arbete åt såväl mig som åt andra funktionshindrade personer. Men en kvinna som är aktiv med många saker brukar nog få ett späckat schema av olika evenemang och diskussionstillfällen genom olika förbund och föreningar.
Seitti erbjuder rörelsehindrade och långtidssjuka unga olika verksamheter. Jag var genast entusiastisk då jag fick möjligheten att gå med i den nationella verksamheten. Från Seitti har jag fått kamratstöd, goda vänner och idéer för den lokala verksamheten. Men såsom var och en börjar från mindre saker, började jag även från det lokala Seitti och hur det är att ordna ett trevligt, men lockande evenemang.
Jag gick en kurs i erfarenhetsutbildning, där man utbildas till att berätta om sina egna erfarenheter. Jag valde att jag berättar om epilepsi, eftersom det är en del av mitt liv, och alltid kommer att vara det. Jag ville även berätta om det, eftersom det är en gömd, men allvarligsjukdom. Genom detta fick jag gå med i Epilepsiförbundets ungdomsavdelning ”Nuoret liekit”, där vi dryftar ungdomsverksamhet osv. Det är helt strålande att få fungera som erfarenhetsutbildare. Jag har fått mycket mer självsäkerhet, då jag ställer mig framför en grupp människor för att berätta mitt livs historia, jag är mitt egna glada jag! Tidigare skulle jag inte alls ha klarat av det, dvs. att stå inför en grupp människor. I skolan hade jag alltid hjärtat i halsgropen då jag skulle ställa mig framför klassen för att berätta någonting inför klassen, både ensam och i grupp.
Då jag inledde arbetsträningen i Vasanejdens Föreningar var jag blyg. Jag ville lära mig saker i egen takt. Och nog hittades den egna nischen alltid. Jag har fått nya arbetskamrater, ett stödnätverk och en plats dit jag återigen ville gå. Det största intrycket som kom var att människor inte såg på funktionshindret, utan enbart på den positiva attityden, och jag fick stöd i att lära mig nya saker.
Då min arbetsträning var slut frågade jag projektledaren för Vasanejdens Föreningar om jag kunde stanna vid VNF som frivillig, eftersom jag ändå hade Seitti som jag styrde och ställde med. Jag fick stanna kvar. Och det har troligen varit den bästa händelsen i mitt liv. Skulle jag inte vara här bland folk, skulle jag troligen fortfarande vara i föräldrarnas hemknutar och spendera dagarna framför tv:n.
Numera bor jag på hyra i en etta, där jag bott i ca ett år. Jag har en personlig assistent. Att flytta hemifrån skulle troligen inte ha varit möjligt utan den information om möjligheter, en serviceplan och information om varifrån olika former av service kan sökas som jag fick p.g.a. min frivilliga arbetsplats. Jag och mina föräldrar kunde inte söka korrekt service, och att flytta hemifrån var viktigt för mig, eftersom även jag vill fatta de beslut varje ung människa vill fatta i sitt liv, vare sig man är funktionshindrad eller inte!!
Nu mera tillbringar jag dagarna vid VNF eller också i tåg på färd genom Finland för att besöka olika diskussioner och andra evenemang. Jag kan inte annat än konstatera att jag tycker om mitt frivilliga arbete, eftersom jag har fått lära mig nya saker. Givetvis skulle jag önska få avlönat arbete åt såväl mig som åt andra funktionshindrade personer. Men en kvinna som är aktiv med många saker brukar nog få ett späckat schema av olika evenemang och diskussionstillfällen genom olika förbund och föreningar.
SIEDÄTYSHOIDOLLA ASENNEVAMMASTA
Erilaisuus on rikkautta. Sillä mittapuulla mitattuna me Vaasassa olemme melkoisen rikkaita, vauraita tai äveriäitä ihan. Erilaisuutta täältä löytyy hyvinkin monenlaista. Me ihmiset muodostamme populaation, jonka sisällä vaihteluväli on melkoinen.
Miten me koemme ympärillämme olevan rikkauden eli minkälainen on meidän erilaisuuden sietokykymme? Sanotaan, että Lika barn leker bäst ja toisaalta joukossa tyhmyys tiivistyy!
Siedätyshoitoa voisi kokeilla, jos erilaisuuden sietokyky on koetuksella. Mallia tähän voi ottaa muista siedätyshoidoista, esim. allergisen oireilun estämiseen/poistamiseen käytetyistä ja erilaisten pelkotilojen, ahdistusten tai traumojen hoitoon käytetyistä metodeista. Hoito on yleensä hyvin siedettyä ja siitä saavutetut tulokset myös hyviä.
Ajatelkaapa huviksenne erilaisten asennevammaisten siedätyshoitosuosituksia:
-1 maahanmuuttaja kolme kertaa viikossa (kutsu kotiisi kahville, käykää kauppa-asioilla, tehkää yhdessä ruokaa, hoida hänen lapsiaan tms.)
- avusta vanhusta vessareissulla 5 kertaa päivässä
- keskustele ruotsinkielisen naapurin kanssa 15 minuuttia päivässä
- kuuntele oikeasti mitä työkaverillasi on sanottavaa ja pidä itse suusi kiinni
- ota lumihankeen sammunut alkoholisti omaan autoosi ja vie hänet jatkohoitoon
- tee laivaristeily mielenterveyskuntoutujan kanssa
- avusta pyörätuolia käyttävää vaatekaupan sovituskopissa
- järjestä suuri paneelikeskustelu siitä, kenen sairaus on vakavin ja vaarallisin
- katso silmiin ihmistä, joka on yrittänyt itsemurhaa ja näe hänen hätänsä
- vaihda viikoksi roolia sairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa olevan tai vankilasta vapautuvan kanssa (millaista on arki, mitä teet, minne meet?)
Omaa mieltään ja sydäntään voi avata ja omia luutuneita asenteita voi ravistella ja horjuttaa myös vapaaehtoistyötä tekemällä. Sinulla on kanssakulkijalle jotain niinkin arvokasta annettavaa kuin oma aikasi, läsnäolosi, kuunteleminen, yhdessä oleminen ja asioiden yhdessä tekeminen. Sinulle jotain jokapäiväistä, mutta jollekin toiselle jotain niin erikoista, josta hän voi vain haaveilla tai unelmoida. Pääsy oman asunnon ulkopuolelle, toisen ihmisen kanssa jutteleminen ja kahvikupin juominen, joku kysyy häneltä kuulumisia - kuulluksi ja nähdyksi tuleminen… se on lääke yksinäisyyteen, ennaltaehkäisee tai lievittää masennusta. Myös vapaaehtoistyöntekijälle se antaa paljon (osallisuus, elämän merkityksellisyys ja omien elämän arvojen uudelleen järjestely).
Yksilöinä emme ole Euroopan omistajia, vaikka käytöksestämme näin usein voisi tulkita. Tärkein ihmisen omistama asia tai taito on ihmisarvon ymmärtäminen ja sen arvostaminen - oman sekä toisen ihmisen. Jos tämän taidon omaa, niin siedätyshoitoa ei enää tarvita.
Siedettävää kesää kaikille!
Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja nautitaan niiden erilaisesta väriloistosta. Jos lajikkeita olisi vain yksi, niin näkymä olisi oikeastaan melko tylsä.
Tuula Jäntti
Järjestöpäällikkö
Vaasan Seudun Yhdistykset ry – Vasanejdens Föreningar rf
Miten me koemme ympärillämme olevan rikkauden eli minkälainen on meidän erilaisuuden sietokykymme? Sanotaan, että Lika barn leker bäst ja toisaalta joukossa tyhmyys tiivistyy!
Siedätyshoitoa voisi kokeilla, jos erilaisuuden sietokyky on koetuksella. Mallia tähän voi ottaa muista siedätyshoidoista, esim. allergisen oireilun estämiseen/poistamiseen käytetyistä ja erilaisten pelkotilojen, ahdistusten tai traumojen hoitoon käytetyistä metodeista. Hoito on yleensä hyvin siedettyä ja siitä saavutetut tulokset myös hyviä.
Ajatelkaapa huviksenne erilaisten asennevammaisten siedätyshoitosuosituksia:
-1 maahanmuuttaja kolme kertaa viikossa (kutsu kotiisi kahville, käykää kauppa-asioilla, tehkää yhdessä ruokaa, hoida hänen lapsiaan tms.)
- avusta vanhusta vessareissulla 5 kertaa päivässä
- keskustele ruotsinkielisen naapurin kanssa 15 minuuttia päivässä
- kuuntele oikeasti mitä työkaverillasi on sanottavaa ja pidä itse suusi kiinni
- ota lumihankeen sammunut alkoholisti omaan autoosi ja vie hänet jatkohoitoon
- tee laivaristeily mielenterveyskuntoutujan kanssa
- avusta pyörätuolia käyttävää vaatekaupan sovituskopissa
- järjestä suuri paneelikeskustelu siitä, kenen sairaus on vakavin ja vaarallisin
- katso silmiin ihmistä, joka on yrittänyt itsemurhaa ja näe hänen hätänsä
- vaihda viikoksi roolia sairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa olevan tai vankilasta vapautuvan kanssa (millaista on arki, mitä teet, minne meet?)
Omaa mieltään ja sydäntään voi avata ja omia luutuneita asenteita voi ravistella ja horjuttaa myös vapaaehtoistyötä tekemällä. Sinulla on kanssakulkijalle jotain niinkin arvokasta annettavaa kuin oma aikasi, läsnäolosi, kuunteleminen, yhdessä oleminen ja asioiden yhdessä tekeminen. Sinulle jotain jokapäiväistä, mutta jollekin toiselle jotain niin erikoista, josta hän voi vain haaveilla tai unelmoida. Pääsy oman asunnon ulkopuolelle, toisen ihmisen kanssa jutteleminen ja kahvikupin juominen, joku kysyy häneltä kuulumisia - kuulluksi ja nähdyksi tuleminen… se on lääke yksinäisyyteen, ennaltaehkäisee tai lievittää masennusta. Myös vapaaehtoistyöntekijälle se antaa paljon (osallisuus, elämän merkityksellisyys ja omien elämän arvojen uudelleen järjestely).
Yksilöinä emme ole Euroopan omistajia, vaikka käytöksestämme näin usein voisi tulkita. Tärkein ihmisen omistama asia tai taito on ihmisarvon ymmärtäminen ja sen arvostaminen - oman sekä toisen ihmisen. Jos tämän taidon omaa, niin siedätyshoitoa ei enää tarvita.
Siedettävää kesää kaikille!
Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja nautitaan niiden erilaisesta väriloistosta. Jos lajikkeita olisi vain yksi, niin näkymä olisi oikeastaan melko tylsä.
Tuula Jäntti
Järjestöpäällikkö
Vaasan Seudun Yhdistykset ry – Vasanejdens Föreningar rf
torstai 15. toukokuuta 2014
FÄRDTJÄNSTEN HÅLLER PÅ ATT REFORMERAS I VASA
I Vasa pågår en reform av färdtjänsten, som berör personer som har svårigheter att röra sig. Färdtjänst ordnas enligt handikappservicelagen för gravt handikappade personer, och seniorbusstransporter ordnas för seniorer enligt socialvårdslagen. Därtill finns som en del av den öppna kollektivtrafiken en servicebuss som även betjänar alla de personer som har svårigheter att röra sig.
I reformen som nu planeras är syftet att förbättra färdtjänsten så att det t.ex. i Seniorbussen, där det ryms många kunder samtidigt, inte bara skulle finnas en resenär. I fråga om taxitransporter dryftas det i sin tur ifall flera taxianvändare samtidigt kunde resa t.ex. till någon regelbunden klubb eller till ett annat motsvarande evenemang.
Sammanslagning av färder används i flera kommuner, och dessa erfarenheter har vi beaktat i vår plan.
Antalet färder för gravt handikappade klienter kommer att hållas lika som tidigare (18 färder/månad samt resor till arbete och studier). Den i lagen stiftade servicen kommer alltså att bevaras, men det ämnas att reformer sker i dess verkställande.
Stadsstyrelsen behandlar ärendet under sitt sammanträde 19.5.2014. Ifall stadsstyrelsen godkänner den plan tjänstemännen har föreslagit, börjar man planera den praktiska verksamheten. Målet är att få i kraft reformen under våren 2015. Staden meddelar aktivt om hur reformen framskrider.
Heidi Hirsimäki Marianne Niemi
Vasa stads upphandlingschef Handikappservicen i Vasa stad/ledande socialarbetare
I reformen som nu planeras är syftet att förbättra färdtjänsten så att det t.ex. i Seniorbussen, där det ryms många kunder samtidigt, inte bara skulle finnas en resenär. I fråga om taxitransporter dryftas det i sin tur ifall flera taxianvändare samtidigt kunde resa t.ex. till någon regelbunden klubb eller till ett annat motsvarande evenemang.
Sammanslagning av färder används i flera kommuner, och dessa erfarenheter har vi beaktat i vår plan.
Antalet färder för gravt handikappade klienter kommer att hållas lika som tidigare (18 färder/månad samt resor till arbete och studier). Den i lagen stiftade servicen kommer alltså att bevaras, men det ämnas att reformer sker i dess verkställande.
Stadsstyrelsen behandlar ärendet under sitt sammanträde 19.5.2014. Ifall stadsstyrelsen godkänner den plan tjänstemännen har föreslagit, börjar man planera den praktiska verksamheten. Målet är att få i kraft reformen under våren 2015. Staden meddelar aktivt om hur reformen framskrider.
Heidi Hirsimäki Marianne Niemi
Vasa stads upphandlingschef Handikappservicen i Vasa stad/ledande socialarbetare
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)